Moni ykalainen työskentelee julkisella sektorilla virkasuhteisena ja virkasuhteisiin liittyvä edunvalvonta onkin tärkeä osa YKAn vaikuttamistyötä. Toisin kuin työsopimussuhde, virkasuhde ei perustu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Virkasuhde on julkisoikeudellinen palvelussuhde, jonka sisällöstä säädetään erityislaeissa, kuten esimerkiksi valtion virkamieslaissa sekä kuntien ja hyvinvointialueiden viranhaltijalaissa. Virkasuhde on palvelussuhdemuotona niissä työtehtävissä, joihin sisältyy julkisen vallan käyttöä. Virkasuhde syntyy asianomaisen viranomaisen tekemällä nimityspäätöksellä.
Erityisesti valtion virkasuhteissa on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi laajentunut ilmiö, josta käytetään nimitystä ”tehtävään määrääminen”. Tehtävään määräämisessä on kyse työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuteen kuuluvasta töiden organisoinnista ja tehtävien järjestelystä viraston sisäisin toimin. Tehtävään määrääminen ei siis ole sama asia kuin virkaan tai virkasuhteeseen nimittäminen. Valtion virkamieslaki ei sisällä mitään selkeitä määräyksiä tehtävään määräämisen käyttöalasta, vaan asia on jätetty hallinnonalakohtaisen sääntelyn varaan. Tällaista tarkentavaa sääntelyä on perinteisesti ollut esimerkiksi ulkoasiainhallinnossa ja puolustushallinnossa.
Suomen perustuslain säännökset lähtevät siitä periaatteesta, että hallinto- ja lainkäyttötehtäviä hoitavat erikseen perustettuihin virkoihin nimitettävät virkamiehet ja viranhaltijat. Lisäksi virkasuhteissa noudatetaan pääsääntöisesti avoimeen julkiseen hakuun perustuvaa virantäyttöä. Viraston sisäisin järjestelyin tapahtuva tehtävään määrääminen voi erityisesti laajasti käytettynä olla ongelmallinen suhteessa avoimeen ja julkiseen virantäyttöön.
Tehtävään määräämisestä on vuosien saatossa tullut meille YKAan useita jäsenyhteydenottoja, ja esille on tullut ongelmallisia tilanteita. Tehtävään määräämismenettelyä on käytetty täyttämään erilaisia asiantuntija- ja esihenkilötehtäviä tilanteissa, joissa tehtävät ovat jatkuneet samanlaisina vuosien ajan. YKA on lähtenyt siitä, että pysyviä tehtäviä varten tulee perustaa tarvittava määrä virkoja, joihin nimitetään virkamiehiä toistaiseksi voimassa oleviin virkasuhteisiin. Myös tehtävään määrätyn virkamiehen oikeusasema on ongelmallinen, koska tehtävään määräys voidaan työnantajan toimesta päättää milloin tahansa. Tällöin henkilö palaa tehtävään määräystä edeltäneisiin tehtäviinsä ja kyseisten tehtävien palkkatasolle.
Eduskunnassa käsiteltiin syksyn 2025 ja alkuvuoden 2026 aikana lakiesitystä valtioneuvostosta annetun lain muuttamisesta. Esitys piti sisällään lainsäädännön arviointineuvostoa sekä hallituksen arkistoa koskevia muutosesityksiä. Sen ohella lakiin edotettiin lisättäväksi säännökset ministeriöissä jo vakiintuneesti käytössä olevasta tehtävään määräämisestä ja siihen liittyvästä menettelystä.
YKA ja monet muut tahot lausuivat lakiesityksestä valiokuntakäsittelyvaiheen aikana. Tehtävään määräämistä koskeva hallituksen esitys oli ongelmallinen moneltakin osin. Järjestelmän käyttö olisi ollut mahdollista jopa toistaiseksi voimassa oleviin pysyviin työtehtäviin. Lisäksi tehtävään määrätyn virkamiehen oikeussuojakeinot olisivat olleet puutteellisia erityisesti tehtävään määräystä päätettäessä. Samoin myös muutoksenhakumahdollisuudet tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen jäisivät rajatuksi. YKA antoi edellä mainituista seikoista oman lausuntonsa.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsitteli hallituksen esitystä perusteellisesti muun muassa hallintovaliokunnan antaman lausunnon pohjalta. Lakiesitystä tarkennettiin ensinnäkin siten, tehtävään määrääminen ministeriöissä on käytössä nimenomaan määräaikaisiin tehtäväkokonaisuuksiin, ei siis vakinaisiin tehtäviin. Lisäksi tehtävään määrätyn virkamiehen oikeussuojaa ja muutoksenhakukeinoja parannettiin tilanteessa, jossa tehtävään määräys päätetään kesken määräajan työnantajan toimesta. Lakiin kirjattiin myös selkeästi muutoksenhakuoikeus tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen niille ministeriön virkamiehille, jotka ovat ilmoittautumisen päättymisaikaan mennessä ilmoittautuneet tehtävään.
Tasavallan presidentti vahvistama muuttunut lainsäädäntö tulee voimaan 15.3.2026. YKA jatkaa edunvalvonta- ja vaikuttamistyötään jäsenkuntaamme koskevissa työelämän lakiasioissa. Toivottavaa muun muassa on, että tehtävään määräämisen pelisäännöistä säännellään jatkossa tarkemmin myös valtion virkamieslaissa.
Petri Toiviainen Kirjoittaja on YKAn julkisen sektorin neuvottelupäällikkö
