Mitä saa kysyä työhaastattelussa?

Työhaastattelu on usein jännittävä ja keskittymistä vaativa tilanne.

Työsopimus- tai muissakaan laeissa ei tilannetta säännellä, mutta siihen liittyy merkittäviäkin rajoitteita – jopa niin, että tietynlaisia kysymyksenasetteluja voidaan pitää rikoksena. Työhaastattelussa työnantajan edustaja voi syyllistyä työsopimus-, tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- tai yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain ja henkilötietolain vastaisiin toimiin.

Useimmin esiintyvä ongelma on, saako työhaastattelussa kysyä, onko naishakija raskaana. Jos sitä kysytään, pitääkö vastata rehellisesti. 1980-luvulla hovioikeuden tuomion vahvistamana työnantaja sai kysyä raskaudesta. Jos hakija sen salasi, hän johti työnantajaa harhaan ja työnantajalla oli oikeus purkaa työsuhde. Nyttemmin oikeudellinen tilanne on päinvastainen. Jo 80-luvun loppupuolella EU:n tuomioistuin antoi tuomion, jonka mukaan työntekijän raskaudesta aiheutuvat taloudelliset rasitteet eivät oikeuta kysymään raskaudesta, vaikka olisi kyse lyhyestä määräaikaisesta työsuhteesta. Taloudelliset rasitteet tarkoittavat äitiyslomalle jäävän työntekijän sijaisen kouluttamista. Tällä on usein perusteltu työnantajan tarvetta saada tietää etukäteen hakijan raskaudentilasta.

EU-lainsäädännön tulkinta on sittemmin vahvistettu vuonna 2000 (tuomio Tele Denmark C-1109/00). Sellaisia oikeus­tapauksia ei ole tiedossa, mistä voisi päätellä, olisiko joissakin erityistilanteissa työhaastattelijalla oikeus kysyä raskaudesta ja työnhakijalla velvollisuus vastata rehellisesti. Oikeus­käytännön mukaan työnantaja voi edellyttää työntekijältä täydellistä rehellisyyttä työhaastattelussa esitettyihin kysymyksiin, joilla on merkitystä­ arvioitaessa hakijan pätevyyttä, sopivuutta ja ­kykyä selviytyä tehtävästä. Tästä voisi päätellä, ettei muunlaisiin kysymyksiin tarvitse vastata rehellisesti. Tilanteet voivat olla ­hankalia: tuskin hakija vastaa raskautta utelevaan kysymykseen ”mitä se teille kuuluu?” tai ”en kommentoi”. Toisaalta voidaan olettaa, että työnantajat ovat nykyisin niin valveutuneita, etteivät esitä raskauteen tai perhe-elämään liittyviä kysymyksiä niiden rikoslain työsyrjintäsäännöksen uhan vuoksi.

Esillä on ollut Helsingin hovioikeuden tuomio Johanna ­Korhosen jutussa: työhaastattelussa häntä oli edellytetty ilmaisemaan sukupuolinen suuntautumisensa. Koska hän oli sen salannut, oli kyse rikoslain työsyrjinnästä. Työnantaja, joka työntekijää valitessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijan epäedulliseen asemaan sukupuolen tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella, on tuomittava työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Epäedulliseen asemaan asettamista on myös raskaudentilasta kysyminen, koska raskaana voi olla vain naishakija. Mieshakijalle ei tällaista kysymystä esitetä. Sen sijaan voidaan kysyä aikomuksista jäädä isyyslomalle. Käsittäkseni tällainen kysymys on samalla tavalla lain vastainen.

Arto Vainio