Siirry pääsisältöön
13.9.2023

Laadukkaasta lainvalmistelusta on pidettävä kiinni

YKA on huolissaan laadukkaan lainvalmistelun toteutumisesta. Hallitusohjelmaa on alettu panna toimeen tiukalla aikataululla: sekä työttömyysturvan että yleisen asumistuen heikennyksiä koskevien hallituksen esitysten lausuntoaika on alle kaksi viikkoa. Valtioneuvoston oma suositus lausuntoaikojen pituudeksi on kolme kertaa pidempi: 6–8 viikkoa. Kiire heikentää lainvalmistelun laatua, vaarantaa demokratian ja kuormittaa henkilöstöä.

Lausuntoaikojen ohella tahti on kiivas myös työryhmissä. Esimerkiksi korkeakoulujen lukuvuosimaksujen korotusta käsittelevällä työryhmällä on alle kuukausi aikaa valmistella hallituksen esitys. Tällainen kiirehtivä toimintatapa ei ole kestävä, eikä se saa vakiintua lainvalmistelun pysyväksi käytänteeksi.   

Kiirettä on perusteltu sillä, että hallituksen muodostuminen kesti poikkeuksellisen kauan. Lisäksi hallituksella on tarve saada vuoden 2024 budjettiin vaikuttavat lait käsiteltyä syksyn aikana. Ei ole kuitenkaan ensimmäinen kerta, kun valmistelua tehdään kiireessä. Puutteet ja ongelmat lainvalmistelussa ovat nousseet toistuvasti esille 2010-luvulla, viimeksi maaliskuussa 2023. Sekä lainsäädännön arviointineuvosto että oikeuskansleri ovat osoittaneet huolta lainvalmistelun niukoista resursseista, liiasta kiireestä ja poliittisesta paineesta. 

“Hätiköiden tehty valmistelu ei ole Suomen edun mukainen. Kiireessä ja paineessa virheiden riski kasvaa, mikä heikentää lainsäätämisen laatua. Tiukka aikataulu on riski myös demokratialle: lyhyet lausuntoajat heikentävät merkittävästi kansalaisyhteiskunnan toimijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon. Näin sekä ohitetaan suuri määrä asiantuntijuutta että sivuutetaan kansalaisten oikeus osallistua valmisteluun”, toteaa YKAn toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen. 

Kiire myös kuormittaa henkilöstöä. YKAn selvityksen mukaan valtionhallinnon työkuorma on kasvanut selvästi viimeisten vuosien aikana. Valtio on reagoinut tilanteeseen jakamalla kasvanutta työmäärää nykyisen henkilöstön kesken. Lisäksi lähes puolet YKAn kyselyyn vastanneista katsoi, että virheiden ja vahinkojen riski virkatoiminnassa on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana. Lainsäädännön arviointineuvosto on nostanut esiin myös sen, että säädösvalmistelua tehdään usein yksin. Tällöin säädösvalmistelijoiden tuki ja apu saattavat olla riittämättömiä. 

Kiristämisen varaa ei siis nykyresursseilla siis ole. Siitä huolimatta hallituksen agendalla on valtionhallinnon tuottavuusohjelma, joka leikkaisi 243 miljoonaa euroa pois hallinnon vuosittaisista menoista. Valtion keskiansioilla tämä tarkoittaisi esimerkiksi henkilöstön suhteen yli 4000 henkilötyövuoden vähennystä. 

“Hallinto on se taho, joka varmistaa että lainvalmistelu on laadukasta. Siksi onkin käsittämätöntä, että sen resursseista ollaan valmiita leikkaamaan näin reilulla kädellä”, Pöyhönen jatkaa. 

Jos hoppu valmistelun suhteen jatkuu ja tuottavuusohjelma toteutuu, hallitus toimii silmiinpistävällä tavalla omaa ohjelmaansa vastaan. Hallitus on asettanut tavoitteekseen varmistaa lainsäädännön tehokas ja laadukas valmistelu. Sen on pidettävä kiinni omista tavoitteistaan, eli huolehdittava riittävästä aika- ja henkilöresurssista sekä lainvalmistelijoiden osaamisen kehittämisestä. Nykyhallitus on vasta kautensa alussa, joten sillä on mahdollisuus toimia paremmin tulevaisuudessa. 

 

Lisätietoa

Ainomaija Rajoo
johtava asiantuntija, YKA
050 473 6396
ainomaija.rajoo@yka.fi