Työelämä on keskeisessä roolissa kestävyyskriisin ratkaisemisessa ja siksi kestävyysosaamisesta on tullut yksi keskeisimmistä työelämätaidoista. Mitä kestävyysosaamisella tarkoitetaan ja miten ykalaiset haluaisivat itse sitä kehittää? Näitä asioita pohtii YKAn osaamispalvelujen asiantuntija Meri Tennilä YKAn blogissa.
Kestävyyteen ja kestävään työuraan liittyvät kysymykset ovat olleet YKAn agendalla jo pitkään. Maailmanparannusforumissa on jo vuosia ratkottu aikamme kinkkisiä ongelmia yhdessä tekniikan alan ammattilaisten kanssa, on koulutettu niin opiskelijoita kuin valmistuneita jäseniä kestävästä urasuunnittelusta ja pohdittu omaa roolia muutoksen tekijänä.
Samalla kestävyyskriisi kiihtyy ja aihe nousee yhä enemmän ja enemmän esiin ykalaisten koulutustoiveissa ja etenkin uravalmennuksissa, joissa moni pohtii uraansa ja mahdollisia urasiirtymiä juuri kestävyys- ja vastuullisuusnäkökulmista. Mikä on minun roolini kestävyyssiirtymässä? Miten voin tehdä kestäviä urapäätöksiä nykyisessä työssäni, tai ehkä jossain toisessa? Mitä taitoja ja osaamista minun pitäisi kehittää, jotta voin kehittyä toimijana kestävyyssiirtymässä?
Pohdinnat ei koske vain yhteiskuntaosaajia. Työelämä muuttuu kiivasta vauhtia ja alalla kuin alalla tarvitaan yhä monipuolisempaa kestävyysosaamista.
Kestävyysosaamisella tarkoitetaan tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitsemme voidaksemme edistää kestävyyssiirtymää. Työelämä on keskeisessä roolissa kestävyyskriisin ratkaisemisessa, joten kestävyysosaamisesta on tullut myös yksi keskeisimmistä työelämätaidoista. Siksi se myös valikoitui yhdeksi YKAn osaamispalvelujen Tulevaisuuden työelämätaidot -teemavuoden aihealueeksi.
Viitekehyksiä kestävyysosaamisen hahmottamiseen on useita. Tunnetuin näistä lienee Euroopan komission GreenComp-osaamiskehys, jossa kestävyysosaaminen jaetaan neljään osaamisalueeseen ja näihin liittyviin kestävyystaitoihin. GreenCompin osaamisalueet ovat kestävyysarvojen ilmentäminen (esim. taito arvioida omia arvoja suhteessa kestävyyskysymyksiin), kestävyyden monitahoisuuden hallinta (esim. taito lähestyä kestävyysongelmaa useasta näkökulmasta), kestävien tulevaisuuksien visiointi (esim. taito hyödyntää monitieteellisyyttä) ja kestävyystoiminta (esim. yhteistoiminnan ja kansalaisvaikuttamisen taidot). OPH:n ja Osaamisen Ennakointifoorumin ensimmäiset ennakointitulokset ovat osoittaneet, että laaja-alaisen kestävyysosaamisen tulisi olla vähintään edistyneellä tasolla vuoteen 2030 mennessä. Osaaminen määritellään laaja-alaiseksi silloin, kun sen tarve on havaittu talouden eri sektoreilla sitä voidaan hyödyntää eri ammattialojen työtehtävissä. (OPH 2023)
Tulevaisuudessa tarvitaan siis kestävyysosaamista, joka ei palaudu pelkästään substanssitietoon tai asioihin, joita pitää hallita. Sen sijaan osaamisen ytimessä on muun muassa yksilön kyky tehdä omia arvovalintoja ja ymmärtää kestävän kehityksen näkökulmia laaja-alaisesti. Tähän yhteiskuntaosaajilla on hyvät valmiudet. Tutkija Eeva Houtbeckers pohti kesäkuussa 2023 YKAn blogissa, että kestävyyskriisi on myös ekososiaalinen kriisi ja että monet ekososiaalisen kriisin isoista kysymyksistä ovat yhteiskuntatieteilijöiden pelikentällä ja siksi yhteiskuntaosaajilla on jo ennestään valmius syventää osaamistaan alueilla, jotka ovat ekososiaalisessa kriisissä olennaisia.
– Yhteiskuntaosaajia tarvitaan monissa erilaisissa paikoissa. Yhteiskuntaosaajat muodostavat kokonaiskuvaa, ymmärtävät vallankäyttöä ja ihmisten välisiä vuorovaikutustilanteita, ratkaisevat käsillä olevia ongelmia ja kuvittelevat uusia mahdollisia todellisuuksia, Houtbeckers kirjoittaa.
Toteutimme keväällä 2023 osaamistarvekyselyn, jossa ykalaiset saivat arvioida omaa osaamistaan GreenCompin osaamiskehyksen taitoalueilla asteikolla 1–8. Näistä 1–2 vastasi perustason osaamista (muistaa jonkin verran informaatiota ulkoa ja onnistuu tehtävissä ohjauksen avulla), 3–4 keskitason osaamista (pystyy suorittamaan selkeärajaisia ja rutiininomaisia tehtäviä itsenäisesti), 5–6 edistyneen tason osaamista (osaa soveltaa tietoa moninaisiin tehtäviin ja ohjaamaan toisia työssään) ja 7–8 asiantuntijatason osaamista (osaa luoda uusia ratkaisuja ja ratkaista itsenäisesti monimutkaisia kestävyyshaasteita). Ykalaiset antoivat itsearvioinnin perusteella itselleen arvosanaksi keskimäärin 5.4, joka vastaa edistyneen tason osaamista. Samassa kyselyssä vastaajat saivat kertoa omin sanoin, millaisia tietoja ja taitoja haluaisivat itsessään kehittää voidakseen toimia kestävän siirtymän muutosvoimana työelämässä.
Vastauksissa korostui etenkin viisi kehittämisaluetta:
Näitä toiveita pyritään kuuntelemaan herkällä korvalla YKAn koulutuksia suunniteltaessa. Alla esimerkkejä kevään koulutustarjonnasta alla ja lisää löydät YKAn tapahtumakalenterista. Tervetuloa mukaan kehittämään kestäviä urakyvykkyyksiä, joista on hyötyä pitkälle tulevaisuuteen!
Meri Tennilä YKAn osaamispalveluiden asiantuntija
