Hallitus on jättänyt esityksen palkka-avoimuuden edistämisestä. Esitys lisää merkittävästi palkkatietämystä ja helpottaa palkkasyrjintään puuttumista, mutta palkkasyrjintää epäilevän asema ei ehdotuksen myötä juuri parane.
Hallituksen esitys parantaisi merkittävästi palkkatietämystä työpaikoilla. Yksi esityksen keskeisimmistä ehdotuksista on se, että työnantaja velvoitetaan kertomaan henkilöstölle käytössä olevasta palkkajärjestelmästä ja sen soveltamisesta vuoden välein. Käytännössä tämä tarkoittaisi tietoa siitä, miten palkka määräytyy, mitä mahdollisissa palkkakeskusteluissa käsitellään ja miten työntekijä voi vaikuttaa omaan palkkaansa.
Toinen tärkeä lisäys on henkilöstön edustajien nykyistä laajempi oikeus saada tietoonsa työntekijöiden palkkatiedot. Tämä on merkittävä uudistus palkkasyrjinnän kitkemiseksi. Palkkaeroihin on mahdotonta puuttua, jos tietoa palkoista ei ole. Tarve tarkalle tiedolle palkoista ja niiden perusteista korostuu jatkossa yhä enemmän työtehtävien ja osaamisen erikoistuessa.
Esitetyt toimenpiteet vahvistavat työntekijöiden ymmärrystä palkkauksen perusteista, lisäävät keskustelua palkoista ja näin helpottavat syrjintätapausten huomaamista sekä niihin puuttumista. Kaikki nämä ovat oivallisia toimia palkkatasa-arvon vahvistamiseksi.
Ehdotuksessa on kuitenkin kaksi isoa puutetta.
Ensinnäkin henkilöstöedustajien oikeus jää käytännössä suppeaksi, sillä se on sidottu palkkakartoituksiin. Palkkakartoitus on pakko toteuttaa vain vähintään 30 henkilöä säännöllisesti työllistävissä työpaikoissa. Yli 90 % yrityksistä jää Suomessa tämän rajauksen ulkopuolelle. Näissäkin paikoissa laki antaa mahdollisuuden siihen, että kartoitus toteutetaan vain joka kolmas vuosi.
Rajaa tulisikin laissa laskea niin, että yhä useampi työpaikka olisi velvoitettu laatimaan palkkakartoitus. Tämän lisäksi henkilöedustajilla tulisi olla oikeus palkkatietoihin aina kun he epäilevät sukupuoleen perustvaa palkkasyrjintää, ei vain palkkakartoituksen yhteydessä.
Toisekseen esitys helpottaa palkkasyrjintää epäilevän työntekijän asemaa vain vähän. Tällä hetkellä henkilöstöedustajalla on oikeus palkkasyrjintää epäilevän työntekijän pyynnöstä saada palkkaa ja työehtoja koskevia yksittäisiä tietoja tasa-arvovaltuutetulla. Jatkossa henkilöstöedustajalla on oikeus saada tiedot suoraan työantajalta, mikä on selvä parannus nykytilaan. Palkkasyrjintää epäilevä ei kuitenkaan tätä oikeutta saa: jos työpaikalla ei ole henkilöstön edustajaa, voi työntekijä saada palkka- ja työehtotiedot, mutta tasa-arvovaltuutetun välityksellä
Palkkasyrjintää epäilevän työntekijän näkökulmasta järjestelmä on kankea ja byrokraattinen. Ehdotettu menettely työllistää edelleen myös tasa-arvovaltuutettua. Syrjintäepäilyjen selvittämisen luulisi olevan kaikkien etu, ja siksi prosessia pitäisi yksinkertaistaa helpottamalla yksilön tiedonsaantia verrokkityöntekijän palkkatiedoista. Tämä säästäisi myös tasa-arvovaltuutetun jo nykyisellään rajallisia resursseja.
Palkka-avoimuus ei tarkoita sitä, etteikö työnkuvien välillä olisi palkkaeroja jatkossakin. Periaatteena on edelleenkin se, että samasta työstä pitää saada sama palkka. Sen sijaan palkka-avoimuuden ytimessä on lisääntyvä ymmärrys palkkojen perusteista, omista mahdollisuuksista vaikuttaa palkkoihin ja puuttumisesta syrjintään. Tieto palkkausjärjestelmästä antaa konkreettisia työkaluja palkkakeskusteluiden lisäksi johtamisen tueksi, mikä tukee koko työyhteisöä. Hallituksen ehdotus ja sen taustalla oleva tavoite kitkeä palkkasyrjintää ja edistää palkkatasa-arvoa ovat tärkeitä, mutta nyt esitetyt keinot yksistään riittämättömiä.
Ainomaija Rajoo YKAn erityisasiantuntija @AMRajoo
