Orpon hallitus haluaa uudistaa työsopimuslakia niin, että työnantaja voisi jatkossa palkata määräaikaisella sopimuksella työntekijän jopa vuodeksi ilman perusteltua syytä, kun kyseessä on työntekijän ensimmäinen työsuhde kyseisessä yrityksessä. Ajatuksena on madaltaa työllistämisen kynnystä ja vauhdittaa talouskasvua. Määräaikaisten työsuhteiden lisäämistä ei kuitenkaan kannata tavoitella, huomauttaa YKAn johtava asiantuntija Ainomaija Rajoo analyysissään.
Pintapuolisesti ehdotus määräaikaisten sopimusten helpottamisesta saattaa kuulostaa kelpo ratkaisulta: työnhakijat pääsevät kiinni työpaikkoihin entistä helpommin ja työnantajat pystyvät työllistämään epävarmassakin tilanteessa matalammalla kynnyksellä.
Yksilön näkökulmasta asia voi hyvinkin olla näin, mutta kurkistus työmarkkinoiden rakenteisiin osoittaa, että ehdotukseen sisältyy useita haasteita, mikä tekee kokonaisuudesta ongelmallisen:
Suomen työlainsäädännön lähtökohta on, että työsuhteet ovat toistaiseksi voimassa olevia, eikä tämä ole sattumaa. Vakaa työsuhde antaa turvaa ja tukee sekä työntekijän että työnantajan sitoutumista. Määräaikaisuuksien lisääminen heikentää tätä perustaa.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 määräaikaisten osuus työsuhteista oli 16 %, ja ykalaisten palvelussuhteista määräaikaisia oli jopa yli viidennes (22 %). Valtaosa kuitenkin haluaisi pysyvän työn. Jos määräaikaisuuksia lisätään, entistä useampi työura pirstaloituu lyhyisiin jaksoihin, mikä vähentää taloudellista ja ammatillista vakautta.
Epävarmat työsuhteet lisäävät syrjinnän mahdollisuuksia. Erityisesti raskaus- ja perhevapaasyrjintä on Suomessa yleisempää määräaikaisissa kuin vakituisissa työsuhteissa. Tilastot ovat karua luettavaa: lähes puolet määräaikaisista työntekijöistä on kokenut raskaus- tai perhevapaasyrjintää, kun vakituisissa luku jää alle viidennekseen. Jos määräaikaisuudet yleistyvät, nämä luvut tuskin paranevat.
Hallituksen esityksen vaikutusarvioinneista ei löytynyt vahvaa näyttöä siitä, että määräaikaisuuksien lisääminen kasvattaisi työllisyyttä. Esityksen omissa vaikutusarvioissa todetaan, ettei työllisyysvaikutuksia voida arvioida positiivisiksi, ja useat tutkimukset viittaavat jopa negatiivisiin tai korkeintaan nollavaikutuksiin. Jo aiemmin tehtyjen tutkimusten valossa ei ole mitenkään selvää, että määräaikaisuus johtaisi aina vakituiseen työhön.
Esitys mahdollistaisi jopa kolme peräkkäistä perusteetonta määräaikaista sopimusta saman työntekijän kanssa, kunhan näiden kokonaiskesto ei ylitä vuotta. Lisäksi muutos mahdollistaisi sen, että yritys voisi järjestää tietyn toiminnon toisiaan seuraavilla määräaikaisuuksilla, kunhan palkattu henkilö vaihtuu.
Molemmat tilanteet ovat käytännössä määräaikaisuuksien ketjuttamista, jota on tähän mennessä enemmänkin pyritty suitsimaan kuin vahvistamaan työmarkkinoilla. Jos määräaikaisuudelle ei ole ollut hyväksyttävää perustetta on työsuhde katsottu toistaiseksi voimassa olevaksi. Lisäksi laki ei ole sallinut toistuvien määräaikaisten sopimusten tekemistä, jos sopimusten lukumäärä, niiden yhteenlaskettu kesto tai niistä muodostuva kokonaisuus osoittavat, että työnantajan työvoiman tarve on pysyvä.
Suomessa on jo mahdollista käyttää jopa puolen vuoden koeaikaa, jonka aikana työnantaja voi arvioida työntekijän soveltuvuutta. Tämä on puolet lyhyempi kuin esityksen sallima vuoden määräaikaisuus ja riittävä keino madaltaa työllistämisen kynnystä ilman, että luodaan työmarkkinoille laajamittaista epävarmuutta.
Työmarkkinoiden dynamiikka on monimutkainen: yksilön kannalta loistava ratkaisu voi olla työmarkkinoille ja kansantaloudelle kokonaisuutena huono vaihtoehto.
Vaikka määräaikaisuuksien lisääminen voi lyhyellä tähtäimellä tuoda joustoa ja avata ovia työttömille, pidemmällä aikavälillä tämä kuitenkin horjuttaisi työmarkkinoiden vakautta, lisäisi epävarmuutta ja altistaisi syrjinnälle. Kestävää työllisyyttä ei rakenneta epävarmuuden varaan, vaan vakailla, ennakoitavilla ja täten kestävillä työurilla.
Hallituksen esitysluonnos määräaikaisuuksien perusteiden muuttamisesta oli lausuttavana kesän aikana. Myös YKA jätti kantansa ehdotukseen – voit tutustua lausuntoon verkkosivuillamme. Hallitus on jättämässä lopullisen esityksensä eduskunnalle alustavasti syyskuussa.
Ainomaija Rajoo YKAn johtava asiantuntija
