Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota uusitaan parhaillaan. Aiemmin vision tärkein tavoite on ollut korkeakoulutettujen osuuden lisääminen nuorissa ikäluokissa. Tavoitteeseen ei ole päästy, mutta sen tärkeys on laajasti tunnistettu: Väestön ikääntyminen ja työelämän muutokset lisäävät osaamisen tarvetta, samaan aikaan liian moni nuori putoaa koulutuspolulta kesken kaiken.
2020-luvulla Suomessa on suoritettu puoli miljoonaa toisen asteen tutkintoa, joiden suorittajista 11 % on ollut vieraskielisiä. Tätä ei uskoisi, kun katsoo yliopistojen tilastoja: syksyllä 2025 opintonsa aloittaneissa heitä oli vain muutama prosentti.
Yliopistoissa opiskelee siis hyvin homogeeninen joukko – ja tästä kiusallisesta asiasta emme yhteiskunnassa puhu. Viime vuonna Suomessa syntyneistä lapsista jo joka viides oli vieraskielinen. Silti vain harva heistä päätyy tätä menoa korkeakoulutukseen.
On vaikea uskoa, että ilmiössä olisi kyse halujen tai yrittämisen puutteesta. Vuosittain tuhansien nuorten koulutuspolku katkeaa, unelmat ja mahdollisuudet jäävät toteutumatta.
Yhteiskunnalle tämän pitäisi olla iso herätys. Esimerkiksi yhteiskunta-alalla opintonsa aloittaa vuosittain vain kourallinen maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Edustamme alaa, jonka pitäisi ymmärtää, tutkia ja palvella koko suomalaista yhteiskuntaa. Se ei voi nojata vain yhteen väestön osaan. Tämän huolen alaa kouluttavat yliopistot ovat toistuvasti nostaneet tapaamisissamme esille.
Korkeakoulutus ei ole vain yksilön asia, se on myös järjestelmä, joka joko purkaa tai uusintaa yhteiskunnan rakenteita. Kun tietyt ryhmät jäävät järjestelmällisesti korkeakoulujen ulkopuolelle, ei kyse ole enää sattumasta tai yksilöiden valinnoista, vaan rakenteista, jotka ohjaavat eri nuoria eri reiteille.
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa on uskallettava osoittaa toimia, jotka avaavat ovia ja vähentävät rakenteellisia esteitä. Jokainen nuori, jonka osaaminen jää hyödyntämättä, on menetetty mahdollisuus niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle. Ja se maksaa – niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin.
Ainomaija Rajoo Kirjoittaja on YKAn johtava asiantuntija
