Siirry pääsisältöön

VAALIT

Näin vaikutamme → Vaalit

YKAn vaalitavoitteet eduskuntavaaleissa 2023

YKA:s mål inför riksdagsvalet: se här.

    • Edistetään työhyvinvointia. Säädetään työturvallisuuslakiin tarkemmat kirjaukset keinoista, joilla tunnistetaan, puututaan ja ennaltaehkäistään psykososiaalista kuormittumista työelämässä. Samalla on vahvistettava työsuojeluhallinnon roolia ja mahdollisuuksia valvoa asiantuntijoiden kuormittumista. Työterveyshuoltolakia on päivitettävä tunnistamaan mielenterveyden tukeminen osaksi työterveyshuoltoa.

 

  • Jokaiselle oikeus lomaan. Kehitetään vuosilomalainsäädäntöä tunnistamaan paremmin työpaikkaa vaihtavat ja lyhyissä palvelussuhteissa olevat. Uudistetaan vuosilomalaki siten, että kaikista työ-ja virkasuhteista kertyy vuosilomaa vähintään 2,5 päivää kuukaudessa.

 

 

  • Puututaan työelämässä tapahtuvaan häirintään kriminalisoimalla maalittaminen. Maalittaminen eli järjestelmällinen häirintä, jolla pyritään vaikuttamaan kohteena olevan toimintaan, vaarantaa työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin. Ilmiön ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi maalittaminen on kriminalisoitava omana rikosnimekkeenään.

 

 

  • Päivitetään lainsäädäntö tunnistamaan monipaikkaisesti ja etänä tehtävä työ. Päivitetään työturvallisuus- sekä työtapaturma- ja ammattitautilait tunnistamaan nykytila, jossa työtä tehdään monipaikkaisesti ja etänä. Työnantajan työntekijöilleen ottama vakuutusturva on laajennettava kattamaan etätyö. Etätyön ja monipaikkaisen työn aikana tapahtuvat työtapaturmat on ulotettava työtapaturmalakiin.

 

 

  • Päivitetään työaikalaki. Etätyö on määriteltävä lainsäädännössä ja siitä on säädettävä lakisääteinen oikeus sellaisissa tehtävissä, joissa etätyön tekeminen on mahdollista. Palkansaajaa ei kuitenkaan pidä velvoittaa etätyöhön, vaan työnantajan velvoite tarjota turvalliset toimitilat on säilyttävä. Työhön liittyvä matkustaminen lasketaan työhön sidonnaiseksi työajaksi ja se on otettava huomioon työaikalain vuorokautisissa ja viikoittaisissa lepoajoissa.

 

  • Vahvistetaan yksilön oikeussuojaa säätämällä ammattiliitoille kanneoikeus. Yksittäisen työntekijän kynnys nostaa kanne työnantajaansa vastaan on korkea. Ammattiliittojen kanneoikeus parantaisi työntekijöiden oikeussuojaa ja antaisi ammattiliitoille enemmän työkaluja puuttua työelämässä tapahtuviin oikeudenloukkauksiin.  
  • Sitoudutaan takaamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien valvontaan riittävät resurssit. Ulotetaan vaatimus laatia tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus koskemaan vähintään 20 työntekijää työllistäviin työpaikkoihin. Tasa-arvoselvityksen ja palkkakartoituksen toimenpiteiden aikaansaamiseksi pitää tarvittaessa olla mahdollisuus asettaa uhkasakko.   
  • Perhevapaalta palaavalle jälkisuoja. Säädetään työsopimuslakiin ja virkasuhteita koskeviin lakeihin perhevapaalta töihin palaavalle työntekijälle tehostettu irtisanomissuoja eli niin sanottu jälkisuoja. Perhevapaalta palaavan jälkisuoja vastaisi raskaana olevan työntekijän olemassa olevaa tehostettua irtisanomissuojaa.
  • Pidennetään ansiosidonnaisestikorvattuja vanhempainvapaita ja luovutaan kotihoidon tuesta. Ansiosidonnaisesti korvattujen vanhempainvapaiden määrän kasvattaminen 18 kuukauteen mahdollistaisi kotihoidontuesta luopumisen.   

  • Vauhditetaan vihreää siirtymää nostamalla osaamistasoa. Säädetään työntekijälle vahvempi oikeus osaamisen päivittämiseen työajalla. Toteutetaan kansallinen osaamistili ja vuosittainen osaamisseteli.  
  • Huomioidaan vihreä siirtymä korkeakoulujen rahoitusohjauksessa. Sitoudutaan takaamaan korkeakoulutukselle ja tutkimukselle vakaa ja ennakoitava rahoitus. 
    Jatketaan korkeakoulujärjestelmän kehittämistä oppijan ja elinikäisen oppimisen alustaksi. 
  • Kehitetään korkeakoulutusta oppijan alustaksi. Korkeakoulujen rahoitusohjauksen pitää tukea yhteistyötä ja opetuksen avointa tarjontaa. Luodaan kannusteita korkeakouluille ristiinopiskelusopimusten solmimiseen. 
  • Puretaan työttömyysturvalla opiskelun rajoitteita. Otetaan lähtökohdaksi se, että työttömänä ja lomautettuna olevilla on joustavat ja laajat mahdollisuudet päivittää ja täydentää osaamistaan yksilöllisistä tarpeista lähtien.   
Tiivistelmä YKAn vaalitavoitteista 2023 (pdf)

Demokratian toimintakyky ja kriisinkestävyys

YKAn ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan Demokratian toimintakyky ja kriisinkestävyys -tilaisuudessa keskusteltiin lähivuosien kriisien vaikutuksesta. Miten koronapandemia, energiakriisi ja Venäjän hyökkäyssota ovat vaikuttaneet eduskunnan päätöksentekoon ja puolueiden toimintaa? Mitä vaikutuksia julkisen hallinnon supistamisella on yhteiskuntamme kriisinkestävyyteen? Onko edustuksellinen demokratiamme valmis uusiin kriiseihin?

Keskustelijoina kansanedustajat Anna Kontula ja Arja Juvonen, toimittaja Matti Mörttinen, tutkijat Johanna Rainio-Niemi, Emilia Palonen, Joonatan Virtanen ja Matti Ylönen, puoluesihteerit Kristiina Kokko, Veli Liikanen ja Riikka Pirkkalainen sekä eduskuntaryhmän pääsihteeri Kari Anttila. Tilaisuuden juonsi toimittaja Salla Vuorikoski.

Tilaisuus järjestettiin Helsingissä Tiedekulmalla 15. helmikuuta 2023.

LISÄTIETOJA

Ainomaija Rajoo