Siirry pääsisältöön

VAALIT

Näin vaikutamme → Vaalit

Kuvassa eduskuntatalo Pohjoiselta Rautatiekadulta kuvattuna. Kuva 1960-luvulta. Kuva Helsingin kaupunginmuseon omistuksessa.

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Eduskuntatalo Pohjoiselta Rautatiekadulta kuvattuna. Kuva 1960-luvulta.

Eduskuntavaalit 2023

Huhtikuussa 2023 järjestetään seuraavat eduskuntavaalit. Vaaleissa valitaan päättäjät seuraaville neljälle vuodelle. Vaaleja seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa asetetaan suuntaviivat työelämän ja koko yhteiskunnan kehittämiselle.

YKAn tavoitteena on yhteiskunta, joka tukee ja edistää työntekijän hyvinvointia, vahvistaa työelämän tasa-arvoa ja panostaa osaamiseen.

Vaaliteemamme ovat:

  • Päivitetään lainsäädäntö ehkäisemään työuupumusta ja tunnistamaan monipaikkainen työ
  • Vahvistetaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä
  • Tehdään kestävää osaamispolitiikkaa

 

YKAn vaalitavoitteet

  • Edistetään työhyvinvointia. Säädetään työturvallisuuslakiin tarkemmat kirjaukset keinoista, joilla tunnistetaan, puututaan ja ennaltaehkäistään psykososiaalista kuormittumista työelämässä. Samalla on vahvistettava työsuojeluhallinnon roolia ja mahdollisuuksia valvoa asiantuntijoiden kuormittumista. Työterveyshuoltolakia on päivitettävä tunnistamaan mielenterveyden tukeminen osaksi työterveyshuoltoa.
  • Jokaiselle oikeus lomaan. Kehitetään vuosilomalainsäädäntöä tunnistamaan paremmin työpaikkaa vaihtavat ja lyhyissä palvelussuhteissa olevat. Uudistetaan vuosilomalaki siten, että kaikista työ-ja virkasuhteista kertyy vuosilomaa vähintään 2,5 päivää kuukaudessa.
  • Puututaan työelämässä tapahtuvaan häirintään kriminalisoimalla maalittaminen. Maalittaminen eli järjestelmällinen häirintä, jolla pyritään vaikuttamaan kohteena olevan toimintaan, vaarantaa työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin. Ilmiön ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi maalittaminen on kriminalisoitava omana rikosnimekkeenään.
  • Päivitetään lainsäädäntö tunnistamaan monipaikkaisesti ja etänä tehtävä työ. Päivitetään työturvallisuus- sekä työtapaturma- ja ammattitautilait tunnistamaan nykytila, jossa työtä tehdään monipaikkaisesti ja etänä. Työnantajan työntekijöilleen ottama vakuutusturva on laajennettava kattamaan etätyö. Etätyön ja monipaikkaisen työn aikana tapahtuvat työtapaturmat on ulotettava työtapaturmalakiin.
  • Päivitetään työaikalaki. Etätyö on määriteltävä lainsäädännössä ja siitä on säädettävä lakisääteinen oikeus sellaisissa tehtävissä, joissa etätyön tekeminen on mahdollista. Palkansaajaa ei kuitenkaan pidä velvoittaa etätyöhön, vaan työnantajan velvoite tarjota turvalliset toimitilat on säilyttävä. Työhön liittyvä matkustaminen lasketaan työhön sidonnaiseksi työajaksi ja se on otettava huomioon työaikalain vuorokautisissa ja viikoittaisissa lepoajoissa.

  • Vahvistetaan yksilön oikeussuojaa säätämällä ammattiliitoille kanneoikeus. Yksittäisen työntekijän kynnys nostaa kanne työnantajaansa vastaan on korkea. Ammattiliittojen kanneoikeus parantaisi työntekijöiden oikeussuojaa ja antaisi ammattiliitoille enemmän työkaluja puuttua työelämässä tapahtuviin oikeudenloukkauksiin.  

  • Sitoudutaan takaamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien valvontaan riittävät resurssit. Ulotetaan vaatimus laatia tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus koskemaan vähintään 20 työntekijää työllistäviin työpaikkoihin. Tasa-arvoselvityksen ja palkkakartoituksen toimenpiteiden aikaansaamiseksi pitää tarvittaessa olla mahdollisuus asettaa uhkasakko.   
  • Perhevapaalta palaavalle jälkisuoja. Säädetään työsopimuslakiin ja virkasuhteita koskeviin lakeihin perhevapaalta töihin palaavalle työntekijälle tehostettu irtisanomissuoja eli niin sanottu jälkisuoja. Perhevapaalta palaavan jälkisuoja vastaisi raskaana olevan työntekijän olemassa olevaa tehostettua irtisanomissuojaa.

  • Pidennetään ansiosidonnaisestikorvattuja vanhempainvapaita ja luovutaan kotihoidon tuesta. Ansiosidonnaisesti korvattujen vanhempainvapaiden määrän kasvattaminen 18 kuukauteen mahdollistaisi kotihoidontuesta luopumisen.   

  • Vauhditetaan vihreää siirtymää nostamalla osaamistasoa. Säädetään työntekijälle vahvempi oikeus osaamisen päivittämiseen työajalla. Toteutetaan kansallinen osaamistili ja vuosittainen osaamisseteli.  
  • Huomioidaan vihreä siirtymä korkeakoulujen rahoitusohjauksessa. Sitoudutaan takaamaan korkeakoulutukselle ja tutkimukselle vakaa ja ennakoitava rahoitus. 
    Jatketaan korkeakoulujärjestelmän kehittämistä oppijan ja elinikäisen oppimisen alustaksi. 

  • Kehitetään korkeakoulutusta oppijan alustaksi. Korkeakoulujen rahoitusohjauksen pitää tukea yhteistyötä ja opetuksen avointa tarjontaa. Luodaan kannusteita korkeakouluille ristiinopiskelusopimusten solmimiseen. 

  • Puretaan työttömyysturvalla opiskelun rajoitteita. Otetaan lähtökohdaksi se, että työttömänä ja lomautettuna olevilla on joustavat ja laajat mahdollisuudet päivittää ja täydentää osaamistaan yksilöllisistä tarpeista lähtien.   

LISÄTIETOJA

Ainomaija Rajoo