Siirry pääsisältöön

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Näin vaikutammeTavoitteemme → Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus läpileikkaavat työelämää, niitä edistetään aktiivisesti ja vahingollisia rakenteita puretaan. Työpaikoilla puututaan syrjintään, edistetään kaikkien uramahdollisuuksia ja taataa jokaiselle tilaa olla oma itsensä. 

Tavoitteemme


Parannetaan vammaisten ja täsmätyökykyisten asemaa työmarkkinoilla.
Tuetaan vammaisten ja täsmätyökykyisten palkkaamista kehittämällä työolosuhteiden järjestelytukea ja palkkatukea. Otetaan esteettömyys ja saavutettavuus lähtökohdaksi fyysisten ja digitaalisten työympäristöjen suunnittelussa. Tunnistetaan lainsäädännössä ja työelämässä ero vammaisten ja täsmätyökykyisten välillä. 

Edistetään monimuotoisuutta työpaikoilla. Työpaikoilla otetaan käyttöön yhdenvertaisuutta edistäviä menetelmiä uralla etenemiseen, osaamisen kehittämiseen ja rekrytointiin, kuten positiivinen erityiskohtelu. Johtamis- ja esihenkilötyön kehittämisessä huomioidaan yhdenvertaisuus ja luodaan tähän kannusteita. Taataan työntekijälle oikeus saada selvitys työnantajalta perusteista, joilla valintapäätös on tehty. 

Vahvistetaan palkkatasa-arvoa. Lisätään henkilöstön edustajan ja palkkasyrjintää epäilevän yksilön oikeutta saada verrokkien palkkatiedot ja palkan perusteet. Tuotetaan tietoa urakehityksestä ja sen vaikutuksesta palkkaukseen. 

Vakiinnutetaan laadukas ja säännöllinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu työpaikoille. Täsmennetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun vaatimuksia ja lisätään työyhteisöjen ymmärrystä suunnittelusta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien velvoitteet tulee ulottaa koskemaan 20 henkeä tai enemmän työllistäviä työpaikkoja, valvontaa tulee tehostaa ja tähän tulee taata riittävät resurssit. Korjaavien toimenpiteiden aikaansaamiseksi pitää tarvittaessa olla mahdollisuus asettaa uhkasakko. 

Otetaan käyttöön sukupuolikiintiöt tasa-arvoisten mahdollisuuksien luomisen keinoksi. Organisaatioiden hallitusten, johtoryhmien ja muiden vastaavien päätöksentekoelinten sukupuolijakauman tasoittamisessa voidaan hyödyntää sukupuolikiintiöitä. 

Puretaan työmarkkinoiden segregaatiota työvoimapalveluissa. Koulutusketjun ohella työvoimapalveluissa tulee tunnistaa ja haastaa tiedostamattomat asenteet sekä tukea epätyypillisten valintojen tekemistä. Palveluiden kehittämisessä tulee tehdä sukupuolivaikutusten ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia. 

Lähde: YKAn yhteiskuntapoliittinen linjapaperi (hyväksytty 23.4.2022)

Kysely seksuaalisesta häirinnästä ja seksismistä työpaikoilla

Syyskuussa 2018 kymmenen akavalaista liittoa teki kyselyn seksuaalisesta häirinnästä ja seksismistä työelämässä sekä toimenpiteistä, joihin näihin on työpaikoilla puututtu.

Kyselyssä seksuaalinen häirintä määriteltiin sanalliseksi, sanattomaksi tai fyysiseksi, luonteeltaan seksuaaliseksi ei-toivotuksi käytökseksi, jolla loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Seksismillä tarkoitettiin sukupuoleen perustuvaa tai siihen liittyvää erottelua, väheksyntää tai asenteellisuutta.​

Selvityksen laadintaan osallistuivat seuraavat liitot: Agronomiliitto, Akavan erityisalat, Diff – Ingenjörerna i Finland, Insinööriliitto, Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu, Suomen ekonomit, Tekniikan akateemiset Tek, Tradenomiliitto, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut Yka ja Yksityisalojen esimiehet ja asiantuntijat Yty

Nostoja tuloksista ykalaisittain:

  • Työvoimaan kuuluvista ykalaisista 23 % oli havainnut, että joku on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi nykyisessä tai viimeisimmässä työpaikassa viimeisen viiden vuoden aikana​
  • 12 % työvoimaan kuuluvista ykalaisista oli itse joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi nykyisessä tai viimeisimmässä työpaikassasi viimeisen viiden vuoden aikana​
  • Yleisimmin seksuaalista häirintää olivat kokeneet 30-39-vuotiaat naiset, 23 %​
  • Myös miehillä kokemukset olivat yleisimpiä 30-39-vuotiaiden ryhmässä, 13 %​
  • Yleisin ryhmä, jonka taholta koettiin seksuaalista häirintää, oli ei-esimiesasemassa olevat kollegat; kahdessa kolmesta tapauksesta häiritsijä tuli tästä ryhmästä (67 %)​
  • Seksuaalista häirintää kokeneista 34 % ei tiennyt kenen puoleen voi kääntyä kun kokee seksuaalista häirintää.

Raportin on laatinut Joonas Miettinen.

Lisätietoa

Ainomaija Rajoo