Siirry pääsisältöön

JUKO, JHL ja Jyty julistavat ylityö- ja vuoronvaihtokiellon kunta-alalle – Tavoitteena vauhdittaa keskeytettyjä kunta-alan neuvotteluja

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto alkaa maanantaina 7.3. kello 00.01. Kielto on voimassa seitsemän vuorokautta ja päättyy sunnuntaina 13.3. kello 23.59.  

 

Kunta-alan palkansaajien pääneuvottelujärjestöt JUKO ja JAU (JHL ja Jyty) julistavat kunta-alalle ylityö- ja vuoronvaihtokiellon. Kiellolla järjestöt haluavat vauhdittaa maanantaina 28. helmikuuta keskeytyneitä kunta-alan sopimusneuvotteluja.

Kunta-alaa koskeva ylityö- ja vuoronvaihtokielto alkaa maanantaina 7.3. kello 00.01. Kielto on voimassa seitsemän vuorokautta ja päättyy sunnuntaina 13.3. kello 23.59.

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto tulee voimaan seuraavilla sopimusaloilla: kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES, kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES, kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS, kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus TTES ja sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus SOTE-sopimus.

 

Rajaukset

Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon ulkopuolelle jäävät kunta-alan viranhaltijat. Kiellon ulkopuolelle rajataan myös työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle.

Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piirissä eivät ole myöskään sellaiset yleistä turvallisuutta tai omaisuuden turvaamista koskevat työt, joita ei ole mahdollista siirtää myöhemmäksi.

 

Moniammatilliset palveluketjut keskiössä

JUKOn hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen (OAJ) korostaa myös moniammatillisten palveluketjujen toimivuuden tärkeyttä.

– Näissä neuvotteluissa on ratkaistava, miten kaikkiin julkissektorin palveluihin saadaan riittävästi osaajia ja miten nykyiset ammattilaiset jaksavat vaativassa työssään työn sisällöllisten ja määrällisten haasteiden uhatessa kasvaa vielä entisestään.

–- Monia arkeamme turvaavia palveluita hoitaa useiden ammattilaisten yhdistelmä muun muassa kouluissa, varhaiskasvatuksessa ja sote-alalla, jotka muodostavat katkeamattoman palveluketjun. Jos tätä työtä ei tehdä, tai ketjusta puuttuu yksi osa, näkyy se jo nyt lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointina. Siksi kunta-alalle tarvitaan koko palveluketjua arvostavia ratkaisuja ja kunnollisia palkankorotuksia, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine tähdentää kaikkien julkisten palvelujen merkitystä.

– Kysymys on hyvin pitkälle siitä, että saamme kuntoon esimerkiksi sote-alojen, varhaiskasvatuksen, kouluissa työskentelevien ja näitä tukevien tukipalvelujen henkilöstön palkkauksen ja työolot. Kunta-alan eri sektoreilla työskentelee iso määrä ammattilaisia, jotka tekevät vaativaa ja tärkeää työtä, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima perustelee päätöstä.

Usein kysyttyjä kysymyksiä ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta

Järjestö päättää, ketkä kuuluvat ylityö- ja vuoronvaihtokieltokiellon piiriin. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto voi koskea vain työsuhteisia työntekijöitä. Lainsäädäntö ei mahdollista virkasuhteisen henkilön osallistumista ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon.

Jos olet työsuhteinen, olet tehnyt joko kirjallisen tai suullisen työsopimuksen työnantajan kanssa. Virkasuhteinen saa virkasuhteen alussa viranhoitomääräyksen.

Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana hoidetaan omat työtehtävät normaalisti ennalta suunniteltujen työvuorolistojen mukaisesti normaalin työajan puitteissa, mutta ei tehdä ylitöitä eikä vaihdeta tai muuteta työvuoroja.

  • Älä ylitä normaalia säännöllistä työaikaasi.
  • Älä tee ylityötä tai kerrytä työaikasaldoa.

Kielto koskee sekä vuorokautista että viikoittaista ylityötä. Ylityön tekemiseen ei voi sitoutua työsopimuksessa vaan siitä pitää sopia tapauskohtaisesti. Muuten jäsenet hoitavat työnsä normaalisti Työpaikalle saavutaan ja sieltä poistutaan täsmällisesti työvuoroluetteloon merkityn työvuoron mukaisesti. Liukuvassa työajassa olevat työntekijät eivät ylitä säännöllistä päiväkohtaista työaikaansa.

Älä vaihda työvuoroasi. Tee vahvistettuun työvuoroluetteloon merkitty työaikasi, älä enempää.

Jos ylitöistä on sovittu työnantajan kanssa ennen ylityö- ja vuoronvaihtokiellon alkamista, tehdään ylityöt sovitun mukaisesti.

Kyllä koskee, koska kyseessä on säännöllisen työajan lisäksi tehtyä ylityötä.

Työntekijä on antanut suostumuksen myös mahdolliseen varallaolon aikana syntyvään lisä- ja ylityöhön sopiessaan varallaolosta työsopimuksessaan. Tästä syystä varallaolon aikana syntyvästä ylityöstä ei voi kieltäytyä.

Osa-aikaiset voivat tehdä lisätöitä aina täyteen työaikaan saakka. Osa-aikaisten omassa harkinnassa on se, tekevätkö he lisätyötä vai eivät. Ylityökielto koskee myös osa-aikaisten ylitöitä.

Jos työsopimuksella on sovittu lisätöiden tekemisestä, ei lisätöiden tekemisestä voi kieltäytyä ylityö- ja vuoronvaihtokiellonkaan aikana.

Liukuvassa työajassa työntekijä itse päättää säännöllisen työajan sijoittamisesta sovittujen liukurajojen sisällä, mutta ylityökiellon voimassa ollessa työaikaa ei pidennetä. Työntekijä on velvollinen olemaan työssä vain sovittuna kiinteänä työaikana.

Liukumasaldoa ei kerrytetä plussalle ylityökiellon aikana.

Työnantaja ei voi painostaa tekemään pidempää työpäivää liukuvassa työajassa.

Myös liukuvassa työajassa voi muodostua ylityötä. Ylityökielto koskee myös liukuvaa työaikaa noudattavan ylityötä.

Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon viimeistään viikkoa ennen työvuoroluetteloon merkityn ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen sitä saa muuttaa vain sovittaessa tai perustellusta syystä. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon voimassa ollessa työnantajan työvuoroluetteloon esittämiin muutoksiin ei tule suostua.

Sen sijaan, jos työnantaja yksipuolisesti muuttaa työvuoroluetteloa esimerkiksi kuntasektorilla KVTES luku III 30 § 2 mom. tarkoittamasta perustellusta syystä, tulee työnantajan määräystä noudattaa. Työnantajalta tulee pyytää selvitys perustellusta syystä.

Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti pidentää työvuoroa työvuoron jo alettua.

Neuvotteleva järjestö tekee päätöksen ylityö- ja vuoronvaihtokiellon alkamisesta. Työehtosopimukseen tai sen määräykseen kohdistuva ylityö- ja vuoronvaihtokielto voivat alkaa työehtosopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen. Liitot ohjeistavat jäseniä ylityö- ja vuoronvaihtokiellon alkamisesta.

JUKO ilmoittaa kiellon alkamisesta kirjallisesti työnantajalle (ja tarvittaessa valtakunnansovittelijalle). Ilmoituksessa kerrotaan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon alkamisajankohta sekä joko päättymisajankohta tai se, että kielto on voimassa toistaiseksi. Ilmoituksessa kerrotaan myös, minkä sopimusalojen työehtosopimuksia ja mitä työtehtäviä ylityö- ja vuoronvaihtokielto koskee.

JUKOn yksittäisten jäsenliittojen osalta ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta ilmoittaminen työnantajalle sovitaan erikseen (lähtökohtaisesti vain JUKO ilmoittaa).

Järjestö päättää ylityö- ja vuoronvaihtokiellon päättymistä koskevalla ilmoituksella, milloin ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyy. Ilmoitus tehdään työnantajalle ja valtakunnansovittelijalle.

Sekä JUKO että jäsenliitot ilmoittavat ylityö- ja vuoronvaihtokiellon päättymisestä. Seuraa liittosi ja JUKOn viestintää.

Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon johdosta kenenkään henki ja terveys eivät saa vaarantua.

Luottamusmiehet voivat neuvotella työnantajan kanssa etukäteen kiellon ulkopuolelle työtehtävät/yksiköt, joissa henki ja terveys on uhattuna. Tällä tarkoitetaan esim. yksiköitä, joissa on välitön ja kiireellinen hoidon tarve, eikä hoitoa voida järjestää säännöllisenä työaikana työvuoroluettelojen mukaisesti. Näitä voi olla esim. teho-osaston tehtävät tai kiireellisten leikkausten edellyttämät työtehtävät.

Suojelutyöllä tarkoitetaan sellaista työtä, jonka suorittaminen on välttämätöntä kansalaisten hengen ja terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi taikka sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, joka työtaistelun johdosta erityisesti vaarantuu.

Suojelutyötä koskevia säännöksiä sovelletaan ainoastaan viranhaltijoihin. Työsopimussuhteessaolevaaeivoidamäärätä suojelutyöhön.

Viranhaltijat eivät ole ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piirissä.

JUKOn lakkojohto tekee suojelutyösuunnitelman ennen työtaistelun alkamista ja neuvottelee asiasta työnantajan kanssa. JUKOn lakkojohto antaa tämän perusteella ohjeet paikalliselle lakkojohdolle.

Kielto ei koske työaikalain 19 §:n tarkoittamaa hätätyötä, joten hätätyötä voi tehdä myös ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana.

Työnantajan pitää ilmoittaa hätätyöstä työsuojeluviranomaiselle ja Aluehallintovirastoon. Jos työnantaja vetoaa hätätyöhön, on pyydettävä kirjallinen ilmoitus hätätyöstä nähtäväksi.

Hätätyö voi tulla kyseeseen esimerkiksi luonnonkatastrofin tai suuronnettomuuden yhteydessä. Tällöin kyse on ennalta-arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta ilmoitettu työtaistelu ei sinällään täytä hätätyön tunnusmerkkejä.

Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piirissä eivät ole myöskään sellaiset yleistä turvallisuutta tai omaisuuden turvaamista koskevat työt, joita ei ole mahdollista siirtää myöhemmäksi.

Ylityö- ja vuoronvaihtokieltoilmoituksessa määritellään, keitä ylityö- ja vuoronvaihtokielto koskee.

Luottamusmies osallistuu ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piiriin kuten muutkin, ellei JUKO ole rajannut häntä sen ulkopuolelle.

Luottamusmies voi hoitaa yksittäisen jäsenen palvelussuhteeseen liittyviä asioita myös ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana, vaikka hänkin olisi ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piirissä.