Muutoksen tuulet puhaltavat julkisella sektorilla. Vuoden 2023 alkaessa toteutuu Suomen historian suurin liikkeenluovutus, jonka seurauksena yli 200 000 kuntien ja kuntayhtymien työntekijää siirtyy uusien hyvinvointialueiden palvelukseen. Eduskunnan käsittelyssä on puolestaan tällä hetkellä työvoimapalveluiden uudelleenorganisointia koskeva lakiesitys. Toteutuessaan tämä tulee tarkoittamaan sitä, että vastuu työllisyyspalveluista siirtyy kunnille/kuntayhtymille vuoden 2025 alkuun mennessä. Tähän uudistukseen tulisi liittymään merkittäviä liikkeenluovutuksia valtiolta ja myös kuntien sisällä.
Edellä mainittujen muutosten onnistuminen edellyttää toimivaa vuorovaikutusta työnantajan ja työntekijöiden välillä. Tehokkaana ja koeteltuna keinona tähän vuorovaikutukseen on yhteistoiminta. Hyvä yhteistoiminta varmistaa sen, että henkilöstö tulee ennen heitä koskevia päätöksiä kuulluksi ja että työnantaja myös ottaa päätöksiä tehdessään huomioon henkilöstöltä tulleet kehittämisideat ja esitykset. Raamit yhteistoiminnalle antaa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla lainsäädäntö.
Muutosten onnistuminen edellyttää toimivaa vuorovaikutusta työnantajan ja työntekijöiden välillä.
Yksityisen sektorin uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan vuoden 2022 alussa. Uuden lain keskeisenä elementtinä on työnantajan ja henkilöstön välinen jatkuva vuoropuhelu, joka parhaimmillaan ennaltaehkäisee ikävien yllätysten (esimerkiksi henkilöstövähennyksien) toteutumista. On selvää, että yksityisen sektorin kokemuksista otetaan mallia myös julkisella sektorilla. Sekä valtion että kuntien yt-lait ovatkin päivittämisen tarpeessa.
Julkisen sektorin yt-lakien uudistamisen yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota myös yhteistoiminta-asiamiehen toimivaltaan. Yhteistoiminta-asiamies toimii itsenäisesti työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä ja valvoo riippumattomasti yksityisen sektorin yt-lain toimivuutta. Yhteistoiminta-asiamies muun muassa antaa neuvoja yt-lain soveltamisesta sekä edistää ja parantaa työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa sekä muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmien toteutumista.
Toistaiseksi yhteistoiminta-asiamiehen toimivalta on rajautunut vain yksityisen sektorin yt-lain valvontaan. On erittäin tärkeää ja perusteltua, että jatkossa toimivalta koskisi myös valtion ja kunnan/hyvinvointialueiden yhteistoimintaa. Kaikkien osapuolten intressinä on julkisen yhteistoiminnan kehittämien ja siksi on tärkeää saada myös yhteistoiminta-asiamies tähän toimintaan mukaan. YKA tekee työtä sen eteen, että teema nousee esille esimerkiksi ensi kevään eduskuntavaaleissa ja hallitusneuvotteluissa.
Petri Toiviainen Julkisen sektorin neuvottelupäällikkö
