Työsuhde ja virkasuhde voidaan päättää purkamalla tai irtisanomalla.
Arto Vainio
Purkaminen tarkoittaa työn päättymistä heti. Irtisanomisen seurauksena työ- tai virkasuhde päättyy vasta irtisanomisajan kuluttua, vaikka käytännössä työntekijä vapautetaan usein työvelvoitteesta välittömästi. Purkaminen edellyttää työntekijän tai kunnallisen viranhaltijan kohdalla, että hän on rikkonut tai laiminlyönyt velvollisuuksiaan niin oleellisesti, ettei työnantajalla ole kohtuudella velvollisuutta jatkaa työvelvoitetta edes irtisanomisaikaa. Valtion virkamiesten kohdalla purkaminen edellyttää virkamieslain mukaan törkeää virkavelvollisuuksien rikkomista tai laiminlyöntiä.
Irtisanomiselle tulee olla lailliset perusteet, joko henkilökohtaiset tai tuotannollistaloudelliset (tuta). Jos työ- tai virkasuhteen päättäminen todetaan lain vastaiseksi, on työsuhteisilla oikeus saada 3 – 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Virkamiesten kohdalla virkasuhteen katsotaan jatkuvan katkeamattomana ja hän voi palata hoitamaan virkaansa, kun laittomuus on todettu. Virkamiehille on tällöin maksettava oikeudenkäynnin ajalta saamatta jääneet palkat. Tästä määrästä on kunnallisten viranhaltijoiden kohdalla vähennettävä em. aikana muualla työskentelystä saadut ansiot, joita virkamies ei olisi saanut virkaa hoitaessaan ja vastaavalta ajalta maksetut ansio- tai peruspäivärahat, työmarkkinatuki sekä sairausvakuutuslain mukainen päivä- ja äitiysraha. Valtion virkamiesten kohdalla ei ole vastaavia säännöksiä. Käytännössä vähennykset ovat virkaehtosopimusten perusteella samat kuin kunnallisella viranhaltijalla.
Laittoman irtisanomisen johdosta maksettava korvaus on keskimäärin 8 kuukauden palkka. Työntekijälle maksettavasta korvauksesta vähennetään 75 % hänelle maksetusta työttömyyspäivärahasta, 80 % peruspäivärahasta tai työmarkkinatuki kokonaan. Tuomioistuin voi sosiaalistaloudellisista syistä alentaa työntekijän maksettavasta korvauksesta tehtävää vähennystä tai jättää sen kokonaan tekemättä.
Työ- ja virkasuhderiitoja sovitaan paljon vielä sen jälkeen, kun asia on viety oikeuteen. Sovintoon pyritään monista syistä: riitely vie aikaa, rahaa ja henkisiä voimavaroja ja lopputulos on usein epävarma. Sopimista vaikeuttaa se, että asioissa on muitakin osallisia: työttömyysvakuutusrahasto, työttömyyskassa ja vakuutusyhtiö. Nämä ulkopuoliset on sovinnossa otettava huomioon, muuten tulee jälkeenpäin hankaluuksia.
Virkamiesten kohdalla voi riitely virkasuhteen päättämisen laillisuudesta muuttua turhaksi, jos virkamies saa pian uuden työn eikä hän halua palata takaisin virkaansa. Hänelle ei silloin synny ansionmenetystä, jos tuomioistuin toteaisi päättämisen laittomaksi. Tällaisissa tapauksissa jo viritetty riita pitää pyrkiä sopimaan, koska jutussa on vain häviö- tai enintään 0-tulosmahdollisuus.
Arto Vainio Kirjoittaja on varatuomari ja työoikeuteen erikoistunut asianajaja.
Liiton jäsenenä saat lakineuvontaa sekä työhön että yksityiselämään liittyvissä oikeudellisissa asioissa.
