Minkälaisia taitoja tulisi harjoittaa, jotta pärjää ja menestyy työelämässä? Minkälaisia työmahdollisuuksia avautuu milläkin osaamistaustalla? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii työssään YKAssa elokuun lopulla aloittanut osaamispalveluiden asiantuntija Heini Hult-Miekkavaara, jonka tehtäviin kuuluu osaamispalveluiden konseptointi ja toteuttaminen sekä kouluttaminen ja koulutuksista vastaaminen.
Minkälaisia taitoja tulisi harjoittaa, jotta pärjää ja menestyy työelämässä? Minkälaisia työmahdollisuuksia avautuu milläkin osaamistaustalla? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii työssään YKAssa elokuun lopulla aloittanut osaamispalveluiden asiantuntija Heini Hult-Miekkavaara, jonka tehtäviin kuuluu osaamispalveluiden konseptointi ja toteuttaminen sekä kouluttaminen ja koulutuksista vastaaminen. Heini myös kertoo rakentavansa yhteistyötä muiden liittojen sekä yritysten kanssa. ”Yhteistyö liittojen välillä on tärkeää etenkin jäsenten näkökulmasta, sillä se mahdollistaa heidän verkottumisensa laajemmalti.”
Heini kertoo, että tulevaisuuden ennakoiminen on iso osa hänen työtään. ”On oltava jatkuvasti kärryillä siitä, minkälaisia osaamisvaateita ja -tarpeita esimerkiksi työn muuttuvat toimintaympäristöt tuovat”, hän toteaa. Tämän vuoksi työhön kuuluu myös jatkuva työelämän trendien tarkkailu- ja vaikuttamistyö. Esimerkiksi sosiaalisen median avulla pysyy ajan tasalla myös olemassa olevista organisaatioista sekä näiden osaamistarpeista. Tulevaisuuden kehittymistarpeiden ennakoimisen vaikeus onkin Heinin mukaan yksi syy, miksi uravalmennukseen hakeudutaan. ”Näin nykymaailmassa, kompleksissa toimintaympäristössä, osaaminen ja kyvyt, joita tarvitaan, ovat monimuotoisempia kuin ennen. Tämä vaatii yksilöiltä mm. kykyä tunnistaa ja tietää, mistä hankkia uutta osaamista. Vastuu on yhä enemmän yksilöillä”, Heini kertoo. Hän myös toteaa, että uravalmentaja astuu esiin, kun henkilöiden haasteena on hahmottaa omaa osaamistaan ja uramahdollisuuksiaan. ”Uravalmennuksessa painottuu mahdollisuusavaruuden laajentaminen ja avartaminen. Se on vähän sellainen muna – kana -kysymys. Ei voi tietää, minkälaista osaamista voi tarjota ja minkälaisissa rooleissa voi toimia, jos ei tunne toimintaympäristön tarpeita. Toisaalta, kun tunnistaa oman osaamisensa ja vahvuutensa, pystyy myös luomaan uusia tapoja ja rooleja, joissa toimia. ”
Sosiaalinen media ja internet, tuiki tärkeinä tiedonlähteinä ja oman osaamisen esille tuomisen mahdollistamisesta huolimatta, voivat myös kaventaa uranäkymiä. ”Näemme valitettavasti usein vain kapean siivun maailmasta, ja meille tarjotaan helposti vain sellaista, mitä olemme aikaisemminkin tehneet.”, Heini sanoo. ”Esimerkiksi LinkedInin algoritmi tarjoaa meille työpaikkailmoituksia, joiden se olettaa kiinnostavan meitä profiilimme sisällön ja seuraamiemme tahojen perusteella. Omaa verkostoa ja digijalanjälkeä kannattaa siis kasvattaa myös tuttujen polkujen ulkopuolelle, jolloin maailma avartuu.” Tällä hetkellä rakennetaan rekrytointipalveluita, joissa tekoäly yhdistää osaajat avoimiin työpaikkoihin. ”CV:issä ja työpaikkailmoituksissa näkyy kuitenkin vain murto-osa niin yksilöiden osaamisesta kuin muuttuvien roolien ja organisaatioiden osaamistarpeesta. Osaamisen kehittämisen suunnan tunnistamisen ja sanoittamisen kyky laajasti ja erilaisin osaamiskombinaatioin onkin eräs tärkeimmistä digiajan urataidoista”, Heini painottaa.
Omaa verkostoa ja digijalanjälkeä kannattaa kasvattaa myös tuttujen polkujen ulkopuolelle, jolloin maailma avartuu.
Uravalmennuksessa Heini kertookin nauttivansa siitä, että pääsee perehtymään valmennettavan elämäntilanteeseen, osaamiseen ja urahaaveisiin, ja näiden pohjalta poimia erilaisia ideoita ja vaihtoehtoja, joita valmennettava ei olisi mahdollisesti ennestään pohtinut. Metaforana Heini käyttää räätälin ammattia, jossa asiakkaalle eli jäsenelle räätälöidään hänelle sopivia vaihtoehtoja. ”– Tai oikeastaan me vain ojennamme neulan ja langan, ja valmennettava itse kursii kokoon lopputuloksen. Jokainen kuitenkin muodostaa itse omat oivalluksensa ja päättää, minkälaisia johtolankoja lähtee seuraamaan”, hän jatkaa hymyillen. Hän myös lisää yhden oleellisen piirteen, jota uravalmentajan ammatti vaatii: ”Uravalmentajan tulee kohdata jokainen valmennettava arvostavasti! Se onkin helppoa; huomaan yhä vain ihastelevani ihmisten kykyä ajatella!”
Tulevaisuuden ennakoimisen taitojen korostuessa työelämässä, minkälaista osaamista uravalmennuksen konkari näkee yhteiskunnassamme tulevaisuudessa tarvittavan? Tässä vaiheessa yhteiskuntatieteilijöiden valmiudet saavat Heiniltä kehuja: ”Yhteiskuntatieteilijöillä on ennen kaikkea ymmärrystä yhteiskunnallisista rakenteista ja ihmisten toimimisesta yhteisöissä. Se on sekä yksilöille arvokasta osaamista että tuiki tärkeää organisaatioiden ja yhteiskunnan rakentamisessa – todella kovaa osaamista siis!” Samalla Heini kertoo tunnetaitojen, kuten oman osaamisen reflektoinnin, empatian ja resilienssin olevan tärkeitä nopeatempoisessa ja kompleksissa ympäristössämme.
Palataan kuitenkin näin tulevaisuusnäköisen puheen ääreltä hetkeksi menneisyyteen – eli miten Heini päätyi uravalmentajaksi? ”Opiskelin sosiaalipsykologiaa pääaineenani, mitä kautta päädyin henkilöstöalan puolelle start up -yritykseen. Päädyin aika nopeasti liittomaailmaan. Ajan myötä olen siis siirtynyt rekrytointihommista työnhakuneuvojaksi ja edelleen uravalmentajaksi”, Heini kertoo tuttuun tyyliinsä rauhallisella ja samettisella puhetyylillä, joka on lähestulkoon terapeuttinen. Vapaa-ajasta keskustellessamme Heini kertoo viettävänsä aikaa pääosin perheen parissa. Myös uiminen toimii hyvänä nollaushetkenä arjen kiireistä. ”Uiminen on samaan aikaan energisoivaa ja rauhoittavaa. Se on ollut minulle myös tärkeä osoitus siitä, että aina voi oppia uusia taitoja!”
Lopuksi: Mitkä kolme timanttista uravalmennuskysymystä osaamispalvelujen asiantuntijamme esittää henkilölle, joka pohtii uraansa ja sen kehityssuuntia?
Teksti ja kuvat: Jaana Järvi, viestinnän harjoittelija
