Uusi perhevapaajärjestelmä lisää vanhempainrahapäiviä kaikkien vanhempien osalta ja kannustaa perheitä jakamaan hoivavastuuta tasaisemmin. Perhevapaiden käyttö on Suomessa toistaiseksi vahvasti sukupuolittunutta: isät eivät käytä perhevapaan mahdollisuutta, koska sitä ei koeta taloudellisesti kannattavaksi järjestelyksi. Tuore selvitys kuitenkin osoittaa, että usein isän on taloudellista jäädä kotiin hoitamaan lasta.
Elokuussa voimaan tullut perhevapaajärjestelmä kasvattaa vanhempainrahapäiviä kaikkien vanhempien osalta. Jatkossa vanhemmat saavat yhteensä 160 päivää perhevapaarahapäiviä, joista he saavat luovuttaa pois 63 päivää. Loput eli 97 päivää vanhemman on käytettävä itse tai vapaa jää kokonaan käyttämättä. Tämä kannustaa perheitä hoivavastuun tasaisempaan jakamiseen.
Suomalaisista isistä noin 25 prosenttia ei pidä perhevapaita lainkaan, ja suurin osakin vain muutaman viikon. Yleensä perheet perustelevat ratkaisua väitteellä, että ei-synnyttävän vanhemman – eli tyypillisesti juuri isien – ei ole taloudellista järkevää pitää vapaita. Akava Worksin tuore selvitys osoittaa, että väite on virheellinen.
Selvitys todentaa, että talouden näkökulmasta isän ei kannata jättää pitämättä ei-siirrettäviä vanhempainrahakauden päiviä, jos äidillä on työpaikka. Itse asiassa: jos molemmat vanhemmat ovat työssäkäyviä, vanhempainpäivärahakauden tasajako johtaa perheessä useimmiten vielä parempaan rahatilanteeseen kuin se, että isä pitää vain ei-siirrettävän osuuden vanhempainrahapäivistä ja luovuttaa muut päivät pois.
Vaikka perhevapaiden jakamista on perusteltu perheissä taloudellisilla syillä, noin 40 prosenttia Suomessa asuvista perheistä ei kuitenkaan selvitä, miten isän vapaa todellisesti vaikuttaisi perheen talouteen. Niissä perheissä, joissa isä piti muutakin perhevapaata kuin lyhyen jakson lapsen syntymän yhteydessä, oli isän vapaiden taloudelliset vaikutukset selvitetty muita perheitä useammin, kertoo Johanna Närvin THL:lle tekemä työpaperi. Perheet siis tarvitsevat enemmän tietoa ja työkaluja perhevapaiden jakamisen tueksi. Kelan laskuri auttaa alkuun, mutta sen tueksi tarvitaan lisää tietoa ja työkaluja, jotta virheelliset väittämät eivät vakiinnu yleiseksi totuudeksi.
Taloudelliset syyt eivät yksin selitä perhevapaiden epätasaista jakautumista. Taustalla on monisyinen verkko kulttuurillisia uskomuksia ja rakenteita, jotka pitävät yllä epätasa-arvoista hoivavastuuta. Perhevapaauudistuksen myötä ei-synnyttävät vanhemmat käyttävät toivottavasti perhevapaita yhä enemmän. Jokainen pidemmäksi ajaksi kotiin lapsen kanssa jäävä isä murtaa valinnallaan vallitsevaa olotilaa ja rakentaa tasa-arvoisempaa työelämää.
Epätasa-arvon purkamista ei kuitenkaan voi jättää yksilön harteille, vaan lopulta ratkaisevaa ovat työpaikoilla ja lainsäädännöllä aikaansaadut muutokset. Perhevapaauudistus onkin oiva hetki katsoa, ovatko työpaikoilla käytänteet kunnossa. Kannustetaanko työntekijöitä perhemuodosta ja sukupuolesta riippumatta käyttämään perhevapaat? Tukevatko työpaikkakulttuuri ja johtaminen työn ja perhe-elämän yhdistämistä?
Peiliin katsomisen paikka on myös työmarkkinatoimijoilla. Kuluneen vuoden aikana neuvottelupöydissä on sovittu muiden mukana perhevapaiden palkallisuudesta työ- ja virkaehtosopimuksissa. Valitettavasti perhevapaiden palkallisuus on sopimatta lähes koko yksityisellä sektorilla. YKAn kanta on selvä: Työ- ja virkaehtosopimusten tulee tunnistaa erilaiset perhemuodot ja mahdollistaa molemmille vanhemmille yhtä pitkä palkallinen vanhempainvapaiden kesto.
Työnsarkaa jää myös keväällä valittaville uudelle eduskunnalle ja hallitukselle. Liian moni perheellinen kohtaa työelämässä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Lainsäädäntöä tulee täsmentää, jotta raskaus ja perhevapaan käyttö eivät vaikuta määräaikaisen työsuhteen jatkumiseen. Perhevapaalta töihin palaavalle tulee samalla säätää tehostettu irtisanomissuoja. Myös nyt tehdyn uudistuksen ulkopuolelle jäänyttä kotihoidontukea tulee ensi kaudella tarkastella kriittisesti.
Ainomaija Rajoo YKAn erityisasiantuntija
Kuva: Koev, Eugen. Perhevapaiden jako vanhempien kesken – estääkö raha tasajaon? Mikrosimulointituloksia kolmesta skenaariosta isän käyttämien vanhempainrahapäivien vaikutuksesta käteen jäävään tuloon perheessä.
