YKA jätti vuodenvaihteessa kolme lausuntoa, jotka käsittelivät työrauhalainsäädäntöä, aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttamista sekä niin sanottua vientimalliesitystä. Vaikuttamista tarvitaan, sillä hallituksen kaavailut uhkaavat lisätä epävarmuutta työmarkkinoilla.
Orpon hallituksen esityksessä aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttamista perustellaan julkisten menojen säästöillä ja työllisyyden lisäämisellä. Perustelu on heiveröinen erityisesti aikuiskoulutustuen kohdalla, sillä vuoden 2017 jälkeen valtion varallisuutta ei ole käytetty palkansaajien aikuiskoulutustuen kustannuksiin.
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on lyhytnäköistä Suomen osaajapulan ja osaamistason nostamisen kannalta. Hallitus ei myöskään esittänyt lakkauttamiselle minkäänlaisia vaihtoehtoja. Lausunnossaan YKA toteaa, että aikuiskoulutustuen ongelmiin voitaisiin tarttua lakkauttamisen sijaan tuen ehtoja muuttamalla.
”Hallituksen esitys jättää huomiotta aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan positiiviset vaikutukset työllisyyteen sekä työhyvinvointiin ja siten työurien pituuteen. Esityksessä ei myöskään huomioida sitä, että vuorotteluvapaan sijaisuus on työllisyysvaikutuksiltaan tehokas työvoimapoliittinen toimi, sillä valtaosa sijaisista työllistyy avoimille työmarkkinoille pian sijaisuuden jälkeen”, toteaa YKAn johtava asiantuntija Ainomaija Rajoo.
Läpi mennessään hallituksen esitysluonnos työrauhalainsäädännöstä tarkoittaisi rajoituksia poliittisten lakkojen ja tukilakkojen järjestämiseen sekä seuraamusmaksujen tuntuvaa korottamista. Lisäksi työntekijä voitaisiin tuomita tietyissä tilanteissa maksamaan 200 euron suuruinen hyvitysseuraamus.
Erityisen ongelmallisena YKA pitää työntekijälle kohdistettavaa hyvitysseuraamusta. Jos hallituksen esitys hyväksytään tällaisenaan, se tarkoittaa, että yksilö voidaan laittaa vastuuseen kollektiivisesta toiminnasta. Vastuun pitää jatkossakin olla työntekijäjärjestöllä, joka tekee päätöksen työtaistelutoimiin ryhtymisestä. Huomattavaa on, ettei hallitus esitä lainkaan muutoksia työnantajien sanktioihin työehtosopimuksen tarkoituksellisesta rikkomisesta. Tämä hajottaa sovittelujärjestelmän tasapainon ja vastavuoroisuuden.
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia. Tähän pääsemiseksi hallitus esittää, että jatkossa palkantarkastuksen yleistä linjaa ei voisi ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnasta annettavalla sovintoehdotuksella.
Hallituksen esitys sitoisi valtakunnansovittelijan kädet kyseenalaistaen näin koko instituution tarkoituksenmukaisuuden.
YKA katsoo, että työmarkkinamallista pitää neuvotella työmarkkinaosapuolten kesken. Vientimallin kirjaaminen lainsäädäntöön asettaa neuvottelutoiminnan alttiiksi politisoitumiselle. Samalla kirjaus sitoisi valtakunnansovittelijan kädet tiettyyn palkantarkastustasoon kyseenalaistaen näin koko instituution tarkoituksenmukaisuuden.
Jos työmarkkinamallia halutaan kehittää, pitää siinä huomioida sekä yksityisen että julkisen sektorin tarpeet. Tätä hallituksen ehdotus ei tee.
”Esitys on ongelmallinen erityisesti julkisen sektorin näkökulmasta. Hallituksen suunnitelma ei korjaa laajalti tunnistettua julkisen ja julkisrahoitteisen sektorin laahaavaa ansiokehitystä”, sanoo YKAn neuvottelupäällikkö Petri Toiviainen.
Lausunnossaan YKA esittää useampiakin ehdotuksia sovittelujärjestelmän kehittämiseksi. Ne koskevat muun muassa sovittelumenettelyyn liittyvää prosessia sekä sen julkisuutta ja aikataulua.
YKA yhtyy julkisuudessakin esitettyyn ajatukseen siitä, että sovittelussa nojauduttaisiin nykyistä enemmän yhteiseen tilannekuvaan työmarkkinoista. Lausunnossamme ehdotamme, että sovittelijan toimiston yhteyteen perustettaisiin puolueeton talousyksikkö, jonka tehtävänä olisi tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa.
Tutustu lausuntoihin täällä.
