Ilmastokriisin ja luontokadon hillitseminen edellyttävät toimia niin yhteiskunnallisilla kuin yksilöllisilläkin tasoilla, kirjoittaa YKAn osaamispalveluiden asiantuntija Heini Hult-Miekkavaara.
Ilmastokriisin ja luontokadon hillitseminen edellyttävät toimia niin yhteiskunnallisilla kuin yksilöllisilläkin tasoilla. Moni meistä pyrkii jo toimimaan kuluttajana eettisesti oikein. Voimme ostopäätöksillämme – tai ostamatta jättämisen päätöksillä – tehdä kestävää kehitystä edistäviä valintoja. Mutta rajoittuuko yksilön vaikuttamisen mahdollisuus vain kuluttajan rooliin, vai voisimmeko tehdä kestäviä päätöksiä myös muilla tavoin? Miten voisimme edistää kestävää kehitystä urapäätöksillämme?
Kestävän hyvinvoinnin tutkimus tarkastelee sitä, miten voimme turvata hyvinvointimme ilman, että heikennämme tulevien sukupolvien tai muun luonnon hyvinvointia. Kestävyyden rajoissa pysymisen ehtoon hyvinvoinnin tavoittelun ekotehokkuus eli se, että tarpeita tyydytetään mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen.
Mitä sitten on kestävä ura tai urapäätös? Kestävällä uralla tarkoitetaan yleisesti henkilöön liittyvää hyvinvointia. Teemme työtä ja urapäätöksiä siten, että oma hyvinvointimme – työssä jaksaminen, työn merkityksellisyys ja muun elämän tasapaino – toteutuvat. Mitä jos laajentaisimme käsitettä niin, että tavoittelemmekin hyvinvointia laajemmin: yhteisömme, yhteiskuntamme ja jopa planeetan hyvinvointia ajatellen.
Yhteiskuntatieteilijöillä on luontainen ja suorastaan määräävä ammatillinen kompetenssi pystyä tarkastelemaan asioita eri perspektiiveistä ja näkemään systeemisiä kokonaisuuksia. Nämä kyvykkyydet voi valjastaa osaksi henkilökohtaista uraosaamista. Kestävien urapäätösten tekeminen edellyttää kompleksisten toimintaympäristöjen ja systeemisen vaikuttamisen ymmärtämisen lisäksi kykyä ja rohkeutta uramuuntuvuuteen ja kokeilemiseen.
Uratarinamme kutoo eri aikoina tekemämme päätökset yhteen.
Systeemiajattelu auttaa paitsi hahmottamaan nykytilannetta, myös ymmärtämään, miten ja miksi tähän on tultu ja mikä on minun tai yhteisöni rooli siinä todellisuudessa, jossa olemme. Uramuuntuvuuden käsite kuvaa tietoista ja jatkuvaa oman itsen ja ympäristön tutkimista, jossa pyrkimyksenä on saavuttaa yhteys itsen, identiteetin ja ammatillisen ympäristön välille. Kestäviä urapäätöksiä tehdessä ympäristön voi nähdä myös sen toisessa, kirjaimellisessa merkityksessä environment.
Uratarinamme kutoo eri aikoina tekemämme päätökset ja ottamamme askeleet yhteen. Sen rakennuspalikkana on myös tulevaisuus: mikä on se vaikuttavuus, jonka haluan omalla työlläni ja urallani saada aikaan?
Kuka tarvitsee osaamistani, ja missä voin saada sen avulla aikaan maksimaalisen vaikuttavuuden?
Löydät tästä uraosiosta harjoituksen, jonka avulla voit kirkastaa omaa kestävää ura-askeltasi ja rakentaa kestävää uratarinaasi.
Tämän tehtävän voi tehdä kahdella tavalla. Suunnittele joko kestävää kehitystä edistävä seuraava ura-askeleesi tai sanoita kestävää kehitystä edistävä uratarinasi. Voit käyttää inspiraationa esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (Agenda 2030), jotka löytyvät esimerkiksi ulkoministeriön sivuilta VAIHTOEHTO 1: KESTÄVÄN URA-ASKELEEN KIRKASTAMINEN
Mikä on sellainen ura-askel tai urapäätös, jonka voin ja haluan ottaa tai tehdä seuraavaksi? Suuntaudunko esimerkiksi kestävää kehitystä tai ekologista jälleenrakennusta mahdollistavalle uralle vai muutanko nykyisessä työssäni tai roolissani jotakin siihen suuntaan? Askel voi olla suuri tai pieni.
1. Minkä haasteen haluat ratkaista? Mitä ilmiötä haluaisit tutkia lähemmin? 2. Kirjoita ylös kolme tärkeintä osaamisaluettasi, jotka ovat tai voisivat olla oleellisia tämän kysymyksen tai haasteen ratkaisemisessa tai ilmiön tarkastelussa. 3. Miten konkreettisesti ratkaiset tai lähdet ratkomaan asiaa? Jos et vielä tiedä, mitä haluaisit kokeilla? 4. Mikä on ratkaisusi vaikuttavuus tai mitä haluaisit saavuttaa kokeilullasi? 5. Miksi tämä on sinulle merkityksellistä
VAIHTOEHTO 2: KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄN URATARINAN SANOITTAMINEN
Uratarinamme kutoo yhteen eri aikoina tekemämme päätökset ja ottamamme askeleet, niin menneet kuin tulevatkin. Se kertoo meille, mikä työssämme on vaikuttavaa ja merkityksellistä. Miten juuri sinun osaamisellasi luodaan hyvinvointia?
1. Mitä haastetta tai ilmiötä ratkot tällä hetkellä työssäsi tai olet aiemmin ratkonut urallasi? 2. Kirjoita ylös kolme tärkeintä osaamisaluettasi, jotka ovat oleellisia tämän haasteen ratkaisemisessa tai ilmiön tarkastelussa. 3. Miten konkreettisesti edistät asiaa päivittäisessä työssäsi? Jos et tällä hetkellä työskentele asian parissa, mitä voisit tai haluaisit tehdä? 4. Kuka, ketkä tai mikä hyötyvät työstäsi? Mikä maailmassa muuttuu työsi ansiosta? 5. Miksi tämä on sinulle merkityksellistä?
Ympäristön havainnointi tai “skannaus” on tiedonkeruuprosessi tapahtumista ja niiden välisistä suhteista.
Voit pitää yksinkertaista ympäristön havainnointi-päiväkirjaa seuraavasti:
— Varaa havainnointiin aikaa yksi kuukausi.
— Valitse jokaiselle kuukauden neljälle viikolle oma teema, esim. ilmastonmuutostietoisuus, terveysajattelu, digitalisaatio. Teemat voivat olla megatrendejä kuten edelliset, tai mitä tahansa aiheita jotka sinua sattuvat kiinnostamaan. Ympäristön havainnoinnin päiväkirja
Jokaisen viikonpäivän päätteeksi yritä muistaa, tuliko valitsemasi teema jotenkin esiin päivän aikana. Ajattelitko teemaa esimerkiksi itse, näitkö sen uutisissa tai somefeedissä, tai keskusteltiinko siitä työpaikalla. Kirjoita nämä kaikki tapahtumat lyhyesti ylös joka päivä. Viikon lopuksi, katso läpi kaikkien päivien merkinnät. Onko tapahtumissa joitain piirteitä jotka toistuvat? Ovatko käsittelytavat samanlaisia vai erilaisia? Tuleeko teema esille aina samoissa tilanteissa tai paikoissa? Vai vaikuttaako se olevan kaikkialla? Kirjoita ylös ajatuksesi siitä, millainen kaava näistä havainnoista syntyy.
Jatka prosessia neljän viikon ajan eri teemoilla. Neljän viikon jälkeen kokoa yhteen ajatuksesi koko päiväkirjasta: millaisen kuvan päiväkirja ja havaintosi antavat elinympäristöstäsi? Pystytkö ennakoimaan havaitsemiesi kaavojen perusteella orastavaa muutosta? Vai saivatko havaintosi sinussa aikaan halun muuttaa itse jotakin yhteiskunnan tai oman elämäsi osa-aluetta?
Voit jatkaa tällaisten harjoitusten tekemistä jokapäiväisessä elämässäsi myös ilman päiväkirjaa. Skannaamalla ja havainnoimalla elinympäristöäsi, saatat alkaa huomaamaan enemmän hiljaisia viestejä siitä mitä muutosta kulttuurissa ja yhteiskunnassa on tapahtumaisillaan, tai mitä sinun mielestäsi pitäisi tapahtua paremman tulevaisuuden luomiseksi. Kokeile vaikka!
Tunnista muutos
Kirjoita paperin keskelle muutos, jota haluat arvioida tai tutkia. Se voi olla tapahtuma, trendi, ongelma tai jopa mahdollinen ratkaisu.
Tunnista suorat seuraukset
Mieti, mitä ovat muutoksen suorat seuraukset. Kirjoita jokainen seuraus omaan ympyräänsä ensimmäiselle kehälle, ja yhdistä se viivalla keskellä olevaan muutokseen.
Tunnista epäsuorat seuraukset
Mieti seuraavaksi, mitä ovat suorien seurausten johdosta tapahtuvat seuraukset, ja kirjoita ne kaikki toiselle kehälle omiin ympyröihinsä. Yhdistä suorat ja epäsuorat seuraukset toisiinsa.
Futures wheel -tulevaisuuskartta on tapa visualisoida tulevaisuuden suoria ja epäsuoria seurauksia koskien jotakin tiettyä muutosta tai kehityskulkua. Sitä voidaan käyttää hyödyksi päätöksenteossa, oli kyseessä suuremmat yhteiskunnalliset tai vaikka henkilökohtaiset kysymykset.
Voit tarvittaessa jatkaa kehien lisäämistä ja seurausten listaamista niin kauan, kuin kykenet niitä tuottamaan. Muutoksen moninaiset vaikutukset alkavat tällöin vähitellen hahmottua.
Merkkaa erivärisillä kynillä positiiviset ja negatiiviset seuraukset. Voit arvioida, tuottaako tarkastelemasi muutos mahdollisesti enemmän positiivisia vai negatiivisia seurauksia. Voit myös tarkkailla, ovatko jotkin seurausketjut yksinomaan positiivisia tai negatiivisia, vai aiheuttavatko ne monenlaisia seurauksia. Voit miettiä, miten reagoisit mahdollisiin uhkiin joita muutoksessa näet, tai voit miettiä miten ennaltaehkäisisit niitä. Seurausketjujen tarkastelu voi auttaa sinua myös tuntemaan itseäsi paremmin: näetkö muutoksessa helpommin positiivisia vai negatiivisia ominaisuuksia?
Mitä jos ennakoimasi muutos olisi tämän päivän todellisuutta? Olisiko elinympäristömme silloin toisennäköinen tai eläisimmekö arkeamme eri tavalla? Olisivatko muutokset kokonaisuudessa isompia vai pienempiä? Spekuloimalla millainen maailmamme voisi olla jos jokin iso muutos siinä tapahtuisi, auttaa meitä tarkastelemaan omaa arvomaailmaamme ja odotuksiamme yhteiskuntaa kohtaan.
Aloita utopia-kortin täyttäminenmiettimällä, millaisen muutoksen haluaisit tapahtuvan yhteiskunnassamme. Jatka pohtimalla syvemmin, miten muutos voisi vaikuttaa kulttuuriimme: millaiset olisivat tavoiteltavan maailman arvot, ideologiat tai rajat? Miten ihmisen ylittävät toimijat olisivat osa yhteiskuntaa vai olisivatko. Voit suunnitella maailmasi kortin avulla yksityiskohtaisemmin tai laveammin määritellen. Kirjaa ylös kaikki mielestäsi tärkeä, mikä valitsemasi muutoksen tuottamaan kultuuriin liittyy ja mitä asenteita teemat sisältäisivät.
Tarkastele lopuksi suunnittelemaasi maailman ja muutoksen haluttavuutta ja mahdollisuutta. Olisiko tämä maailma se suunta, mihin kannattaisi lähteä? Toisen utopia on usein toiselle dystopia. Miten voisit edistää haluamaasi muutosta nykyelämässä? Mitä elementtejä siitä kannattaisi poimia arkeen jo nyt?
Voit kirjoittaa ylös elementit, joista ajattelet oman hyvän elämäsi koostuvan nyt ja tulevaisuudessa:
Lähteet:
SPECULATIVE EVERYTHING: DESIGN, FICTION AND SOCIAL DREAMING. Anthony Dunne and Fiona Raby. The MIT Press (2013). Mindtools: https://www.mindtools.com/pages/article/futures-wheel.htm Tarkastele lopuksi suunnittelemaasi maailman ja muutoksen haluttavuutta ja mahdollisuutta. Olisiko tämä maailma se suunta, mihin kannattaisi lähteä? Toisen utopia on usein toiselle dystopia. Miten voisit edistää haluamaasi muutosta nykyelämässä? Mitä elementtejä siitä kannattaisi poimia arkeen jo nyt? Voit kirjoittaa ylös elementit, joista ajattelet oman hyvän elämäsi koostuvan nyt ja tulevaisuudessa: Hyvän elämän manifesti
Tekijästä: Sofi Perikangas (TM) on muotoilija ja tutkija jota kiinnostaa, kuinka voimme niin ymmärtää paremmin itseämme ja toisiamme, kuin suunnitella haluttavia tulevaisuuksia erilaisten fasilitoivien työkalujen avulla. Sofi on suunnitellut erilaisia pelillisiä työkaluja eri toimijoiden ja yhteisöjen käyttöön vuodesta 2014, ja niiden avulla on mm. kehitetty tiekarttoja Suomen energia- ja ilmastomurroksen hallintaan ja luotu uudenlaisia toimijaverkkoja sosiaali- ja terveysalalla.
