Generalistit osaavat hahmottaa kokonaisuuksia ja tunnistaa ilmiöitä, analysoida syy–seuraussuhteita ja muodostaa ratkaisuvaihtoehtoja. Vahvin voimavara on kuitenkin ihmisten toiminnan ymmärtäminen. Näiden vahvuuksiensa vuoksi generalistit sopivat hyvin monimuotoistuvaan työelämään viheliäisiä ongelmia ratkomaan.
World Economic Forumin Future of Jobs -tutkimus (2016) on selvittänyt keskeisiä taitoja, joita lähivuosina työssä tarvitaan. Monet taidoista ovat sen luontoisia, joita kokonaisuuksia hahmottamaan auttava korkeakoulutus tukee. Millaisiin asioihin esimerkiksi humanistin tai yhteiskuntatieteilijän kaltaisen generalistin osaaminen voisi tuoda lisäarvoa?
WEF listaa muun muassa kognitiiviset kyvyt ja sosiaaliset taidot, mutta ehkä merkittävimpänä nousee esille taito ratkaista monimutkaisia ongelmia. Perinteisessä ajattelussa matemaatikko ratkoo ongelmia, mutta generalisti osaa lähestyä monimutkaisia ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi sosiaaliseen toimintaympäristöön tai yhteiskuntaan.
Maailmanlaajuiset megatrendit haastavat toimimaan. Väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos, kaupungistuminen, muuttoliikkeet ja eriarvoistuminen vaikuttavat kaikkiin yhteiskuntiin ja jokaiseen kansalaiseen. Tällaisia viheliäisiä ongelmia ratkomaan tarvitaan osaajia, jotka ymmärtävät yksilön, yhteiskunnan ja ympäröivän maailman riippuvuussuhteita. Generalistit osaavat hahmottaa kokonaisuuksia ja tunnistaa ilmiöitä, analysoida syy–seuraussuhteita ja muodostaa ratkaisuvaihtoehtoja. Vahvin voimavara on kuitenkin ihmisten toiminnan ymmärtäminen – toisten huomioiminen ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat tarpeen jokaisella työpaikalla. Näiden vahvuuksiensa vuoksi generalistit sopivat hyvin monimuotoistuvaan työelämään.
Aiemmin tutkiminen on tehty organisaatiossa ennen kehittämistyön aloittamista, mutta nykyään puhutaan ketteristä organisaatioista ja kokeilukulttuurista, jonka avulla päästään kohti oikeaa lopputulosta. Tässäkin ajattelutavassa pitää toimintaa tarkastella ja analysoida – jälleen tarvitaan generalistia. Muuttuvassa maailmassa keskeinen arvo on analyysiin pohjautuvalla päätöksenteolla, vaikka se olisikin osa kokeilevaa, ketterän organisaation toimintakulttuuria.
“Generalistit ovat todennäköisesti tulevaisuudessa niitä, jotka vetävät laajoja kokonaisuuksia yhteen. Heillä on kyky ratkoa ongelmia sekä fasilitoida monimuotoisia prosesseja, joissa tietoa tarvitaan monelta eri alalta. Kun ekspertit tuovat syväasiantuntijuuden, on jonkun navigoitava tasojen välillä, vedettävä yhteen ja mietittävä miten osista syntyy kokonaisuus”, sanoo Sitran johtava asiantuntija, VTM Elina Kiiski Kataja.
Työelämätutkijat ovat erimielisiä siitä, onko työn murros käynnissä laajasti ja miten työ lähivuosikymmeninä muuttuu, mutta digitalisaatio, globaali kilpailu ja robotisaatio haastavat joka tapauksessa totuttuja toimintatapoja. Työsuhteiden muodot, työnteko, toimeentulo ja työn kautta identifioituminen vaativat kaikki tarkastelua.
“Oma näkemykseni on, että teknologia-ala muuttaa jo nyt maailmaa aivan valtavasti. Tässä kehityksessä generalistit ovat kuitenkin heikosti mukana. Vaarana on, että teknologiaa kehitetään lähtökohdista, jotka eivät palvele yhteistä hyvää ja parempaa yhteiskuntaa,” huomauttaa Kiiski Kataja.
Työn muuttuminen monimuotoisemmaksi on voimistuva trendi. Työtä tehdään eri ympäristöissä, läsnä ja etänä, tiiviissä yhteisöissä ja tilapäisissä ryhmissä. Samalla työpaikalla on useiden ikäryhmien, kansallisuuksien ja kulttuurien edustajia. Se, miten työyhteisön jäsenet ja vastuuhenkilöt osaavat ottaa monimuotoisuuden huomioon, vaikuttaa valtavasti organisaation menestykseen.
Maailmassa, jossa tietoa tuotetaan ja tallennetaan enemmän kuin koskaan, on oleellista ymmärtää, miten tiedosta saadaan jalostettua toimintaa. “Esimerkiksi ihmisten terveyteen vaikuttavista valinnoistahan tiedetään, että tieto ei aina suoraan ohjaa käyttäytymistä”, toteaa Sitran asiantuntija, VTM Perttu Jämsén.
Generalistit tuovat omalla osaamisellaan lisäarvoa ja auttavat tunnistamaan työyhteisöjen menestystekijöitä. “Generalistit voivat olla tulevaisuudessa avainasemassa myös silloin kun osallisuus ja osallistuminen nähdään työn kontekstissa. Jos uuden teknologian aiheuttama työttömyys estää yhä suuremmalta joukolta pääsyn tuottavan työn tekemisen piiriin, tulee miettiä uudestaan toimeentulon, arvokkaan elämän ja työn kytkentöjä”, pohtii Jämsén.
Ratkaisujen löytäminen on yhteistyötä. Erilaisten näkemysten huomioon ottaminen on taito, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä nykyistä selvästi enemmän. Monimutkaistuvat haasteet ja kasvavat vaatimukset avoimuuden ja tasapuolisuuden suhteen korostavat generalistien roolia. Kuka muuttuvan työn käsitettä tarkastelee, ellei generalisti? Kuka huomioi ihmisen sosiaalisine konstruktioineen, ellei ihmistieteilijä? Menestyvät yritykset ja toimivat yhteiskuntarakenteen osat tarvitsevat osaajia, joilla on kyky selvitä monimutkaistuvassa maailmassa.
Kirjoittajat: Maria Teikari ja Aki Reinimäki
