Mixed Finns -yhteisön perustajat ja antirasismikouluttajat Alice Jäske ja Priska Niemi-Sampan toivovat, että kaikilla nuorilla olisi aikaa ja tilaa miettiä tulevaisuudensuunnitelmiaan. YKA ja Mixed Finns pilotoivat tänä keväänä työpajoja BIPOC-nuorille, jotta jokaisella nuorella olisi paremmat edellytykset hakea unelmiensa opintoihin.
Mitkä ovat sinun vahvuuksiasi? Mitä haluaisit opiskella lukion jälkeen?
Mixed Finns -yhteisön perustajat ja antirasismikouluttajat Alice Jäske ja Priska Niemi-Sampan tietävät, että heidän koulutuksissaan moni lukiolainen saattaa pysähtyä ensimmäistä kertaa tällaisten kysymysten äärelle.
Kysymyksiin vastaaminen ei ole välttämättä helppoa. Jotakin nuorta saattaa ujostuttaa kertoa unelmistaan, toiselle opo on saattanut ehdottaa ihan toista alaa kuin mistä opiskelija itse unelmoi.
YKA ja Mixed Finns pilotoivat keväällä 2023 työpajakokonaisuuden, jossa BIPOC- eli black, indigenous and people of colour -nuoret saavat tietoa rasismista sekä tilaa pohtia tulevaisuuden opintojaan. BIPOC-termillä viitataan ihmisiin, jotka kuuluvat alkuperäiskansaan, ovat mustia tai ruskeita tai jotka esimerkiksi nimensä tai uskontonsa vuoksi mielletään muiksi kuin valkoisiksi. Yhteistyö lähti tarpeesta tukea nuoria tilanteessa, jossa rakenteellinen rasismi nakertaa heidän korkeakouluhaaveitaan.
Jäsken ja Niemi-Sampanin Mixed Finns -yhteisö haluaa tarjota vertaistukea ja tietoa ihmisille, jotka joutuvat kokemaan rasismia. YKAn työpajat suunniteltiin tukemaan tulevaisuuden haaveiden toteuttamista.
Nuorten koulujärjestelmässä kokema rasismi voi vaikuttaa itsetuntemukseen ja tulevaisuuden tavoitteisiin. Jos valkoisuuden ajatellaan olevan normaalia, muu näyttää poikkeamalta. Esimerkiksi oppikirjojen ja korkeakoulujen hakuoppaiden käyttämä kuvasto on korostuneen valkoista.
”Kun et näe itsesi näköisiä ihmisiä korkeakoulujen hakuoppaissa, se vähentää mahdollisuutta kuvitella, että sopisit opiskelijaksi yliopistoon tai ammattikorkeakouluun”, Alice Jäske sanoo.
BIPOC-nuori ei välttämättä halua hakeutua opintoihin, jos hän kokee mahdolliseksi sen, että joutuu olemaan vuosikurssinsa tai jopa koko koulunsa ainoa musta tai ruskea henkilö.
”Vaikka koulutukseen hakeutumisen mahdollisuudet ovat paperilla tasa-arvoiset, tielle tulee käytännössä esteitä, kuten tilastoissa näkyvä koulutuksen periytyvyys. Yksi tällainen este on rakenteellinen rasismi”, toteaa YKAn strategiajohtaja Maria Teikari.
”Me YKAssa haluamme, että jokainen saa aidon mahdollisuuden valita, hakeutuuko korkeakoulutukseen. Päätimme tukea Mixed Finnsin arvokasta antirasistista työtä ja antaa kahdelle lukiolaisryhmälle tilaisuuden pohtia tulevaisuuden haaveitaan. Toivomme tietenkin, että antirasistinen työ vakiintuu osaksi koulujen arkea, ja että esimerkiksi yhteiskunta-alaa hakeudutaan opiskelemaan yhä moninaisemmista taustoista.”
Alice Jäske sanoo, että kouluissa ei käsitellä rasismia riittävän kattavasti. Hän on nähnyt nuorissa hämmästystä ja huojennusta, kun rasismia saa purkaa vertaisryhmässä. Silloin omille kokemuksilleen saa niitä selittäviä käsitteitä.
”Olemme työmme kautta ymmärtäneet, miten paljon olisimme itse lukioikäisinä hyötyneet siitä, että olisimme tunnistaneet rasismin erilaisia muotoja, kuten sisäistettyä rasismia. Se olisi auttanut, kun oli tekemässä päätöksiä siitä, minne hakeutuu opiskelemaan”, Jäske toteaa.
Jos rasismikokemusten purkamiseen ei saa tarvittavia työkaluja, kuten tietoa ja käsitteitä, on vaarana rasististen käsitysten sisäistäminen. Käsitys omasta kyvykkyydestä kapenee.
”Kun rasismista puhutaan kouluissa liian vähän, nuoret eivät välttämättä tunnista, mitkä käsitykset itsestä ovat heidän kokemansa rasismin tuloksia. Ympäristöstä on saattanut saada viestiä, että on vaivaksi muille tai että ei ole kykenevä asioihin, joista haaveilee”, Priska Niemi-Sampan kertoo.
Rasismin kokeminen voi myös vaikuttaa mielenterveyteen sekä viedä opiskeluun ja tulevaisuuden suunnitteluun tarvittavia voimavaroja.
Viime vuosina toteutettujen tutkimusten tulokset koulujärjestelmän rakenteellisesta rasismista ovat olleet huolestuttavia. Kouluissa on todettu tapahtuvan rodullistettua opinto-ohjausta, jossa jatko-opintoja suositellaan ohjaajan rasistisiin ennakkoluuloihin perustuen. Korkeakoulujen hakuoppaiden kuvasto on myös korostetun valkoista ja naispainotteista.
Alice Jäske ja Priska Niemi-Sampan näkevät työssään kuitenkin muutoksen tuulia. Kouluissa ollaan yhä kiinnostuneempia antirasistisesta toiminnasta ja BIPOC-nuorten tukemisesta.
Jokainen nuori tarvitsee yksilöllistä ohjausta. Alice Jäske sanoo, että nuorille olisi tärkeää luoda tilaa ja aikaa ajatella tulevaisuuttaan. Aikuinen voi tarjota apua jatko-opintomahdollisuuksien selvittämisessä tai kannustusta, jos nuori itse epäilee korkeakouluhaaveitaan.
Vertaistuesta nuori voi saada uudenlaista näkemystä omaan kykeneväisyyteensä. Parhaimmillaan keskustelu synnyttää uusia työkaluja antirasistiseen työhön.
”Vertaisten tapaaminen voi antaa voimaa lähteä muuttamaan asioita tai vaatimaan parempaa. Jos on yksin, on helppo ajatella, että on liian herkkä tai tulkitsee asioita väärin. Mutta yhdessä alkaakin nähdä, että joku tässä mättää. Ja siinä on heti useampi ihminen miettimässä, että mitä tälle voitaisiin tehdä”, Alice Jäske sanoo.
Teksti: Meri Parkkinen Kuva: Linda Juntunen
