Useimmille meistä on helppoa tunnistaa urapäätöksiämme ohjaavia valintoja, kun mietimme, millä alalla tai missä organisaatiossa emme ainakaan voisi olla töissä. Näitä päätöksiä ohjaavat arvomme. Arvot ovat identiteettimme perustaa, ja usein niin vahvoja, että emme edes perustele niitä päätöksentekotilanteissa.
Aina arvomaailmamme ei kuitenkaan ole edes meille itsellemme täysin kristallinkirkas; on voinut vaikka tapahtua jonkin elämäntapahtuman myötä muutos, jota emme ole vielä itse hahmottaneet. Saatamme myös joutua työskentelemään ympäristössä, joka sotii arvojamme vastaan. Tämä voi olla tietoinen valinta olosuhteiden pakosta, mutta usein havahdumme arvoristiriitaan ehkä vasta työuupumuksen myötä.
Miten voisimme paremmin tiedostaa omat arvomme ja tehdä niiden pohjalta tietoisia urapäätöksiä?
Arvoja pohdittaessa on hyvä tiedostaa, mitkä ovat identiteettimme perustaa, ydinarvojamme, ja mitkä työhön ja työelämään liittyviä arvoja. Ydinarvomme alkavat rakentua jo lapsuudessa, ja pysyvät usein suhteellisen muuttumattomina läpi elämän. Vaikka ne ohjaavatkin meitä kokonaisvaltaisesti, voi työelämässä korostuakin hieman eri asiat. Työssämme saatamme myös joutua tekemään kompromisseja tai priorisoimaan eri asioita eri elämän- ja uratilanteissa. Saatamme kestää työelämän arvoristiriidat helpommin, kun tiedämme niiden olevan väliaikaisia.
Arvot kertovat, mikä työssämme on merkityksellistä. Koenko minä tekeväni oikeita asioita, vaikuttavani, muuttavani maailmaa siten, miten itse uskon olevan tärkeää? Kun tiedämme, mikä on meille pohjimmiltaan tärkeää, pystymme tekemään tietoisia valintoja ja urapäätöksiä.
Ennakoitavat urapolut alkavat olla historiaa. Yksilöllisiä urapolkujamme kulkiessamme rakennamme omaa, yksilöllistä uratarinaamme. Uratarinamme on merkityksellinen kertomus siitä, miksi olemme tehneet ja aiomme tehdä, tiettyjä asioita. Se, mitä osaamme ja haluamme tehdä ja mitä haluamme saada tekemisellämme aikaan, muuttuu ajan myötä. Tarinamme elää ja muovautuu, koska kokemuksemme ja mielenkiinnon kohteemmekin elävät ja muuttuvat. Henkilökohtaiset arvomme ovat se stabiili, vankka pohja, jonka päälle voi rakentaa oman tarinan hektisessä ja turbulentissakin ajassa ja yhä kompleksisemmissa toimintaympäristöissä.
Oman uransa kehityssuuntaa voi myös peilata arvoja pohtimalla. Tuntuuko se, mitä minä teen, vielä vastaavan sitä, mihin minä uskon? Jos työ, joka on joskus tuntunut merkitykselliseltä ei enää tunnukaan siltä, voi syynä olla myös omien arvojen muutos. Arvojen muuttuminen voi olla äkillistä jonkin tapahtuman myötä tai pitkä, tiedostomatonkin prosessi. Ensimmäisessä huomaamme muutoksen yleensä itse, jälkimmäisessä saatamme joutua tekemään paljonkin reflektointia, jonka sysää liikkeelle ehkä vasta joku ulkopuolinen vaikutin.
Kirjoittaja: Heini Hult-Miekkavaara
