Hallitus jatkoi budjettiriihessä valtionhallinnon karsimista, vaikka leikkausten mittakaava on jo historiallisen suuri. Samalla se pyrkii vahvistamaan työllisyyttä osaamisen kautta, helpottamalla opiskelua työttömänä ja tukemalla nuorten pääsyä työelämään. Sote-järjestöjen rahoitus säästyi ja koulutus pysyi suojattuna, mutta tutkimus- ja kehityspanostuksia leikattiin.
Jo ennen budjettiriihtä valtionhallintoon oli kohdistettu ennätykselliset yli 500 miljoonan euron sopeutustoimet. Niiden myötä hallinnossa on käyty lukemattomia yt-neuvotteluita, työpaikkoja on vähennetty ja toimintoja ajettu alas. Budjettiriihessä hallitus päätti tämän päälle vielä 25 miljoonan euron lisäsopeutuksesta, joka toteutetaan virastorakenneselvityksenä.
Vastaavaa hallinnon supistamista ei ole Suomessa nähty vuosikymmeniin. Kun huomioidaan hallituksen aiemmat päätökset, leikkausten mittaluokka on poikkeuksellinen. Euromääräisesti uusi lisäsopeutus on pieni, mutta symbolisesti merkittävä: hallitus jatkaa määrätietoisesti hallinnon karsimista. Tämä on ongelmallista, sillä Suomessa valtionhallinto on jo lähtökohtaisesti kansainvälisesti vertaillen pieni ja tehokas.
Sopeutus ulottuu myös valtion työntekijöiden eläkkeisiin. Hallitus aikoo tulouttaa varoja valtion eläkerahastosta ja kasvattaa samalla rahaston riskinottokykyä. Ratkaisu voi helpottaa lyhyen aikavälin budjettia, mutta siirtää riskiä tulevaisuuteen.
YKA esitti ennen budjettiriihtä, että työttömänä opiskelun rajoitteet purettaisiin määräajaksi. Hallitus päätti nyt mahdollistaa yli 25-vuotiaille laajemmat oikeudet suorittaa opintoja avoimessa korkeakoulutuksessa. Muutoksen laajuus jää toistaiseksi epäselväksi, mutta se on kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Nykyisin työtön voi opiskella kuusi kuukautta, jos opinnot ovat lyhytkestoisia, tai pidempään, jos ne katsotaan sivutoimisiksi tai omaehtoisiksi. Hallituksen esitys ei todennäköisesti mullista järjestelmää ja jää kauaksi YKAn esittämästä rakenteellisesta muutoksesta. Se kuitenkin antaa lisävahvistusta ajatukselle, jossa osaamisen kasvattaminen nähdään työllistymisen vauhdittajana, ei esteenä.
Lisäksi hallitus päätti varata 30 miljoonaa euroa yrityksille suunnattuun tukeen nuorten palkkaamiseksi. Työllistymisseteli kohdistetaan 18–29-vuotiaille, joilla on vähän koulutusta tai työhistoriaa. Kohderyhmä on perusteltu ja varsinkin lyhyellä aikavälillä tästä voi olla useille nuorille hyötyä päästä kiinni työelämään. Pitkällä tähtäimellä tarvitaan suurempaa näkymää siihen, miten nuoret saadaan pysymään koulutuspolulla ja heidän hyvinvoinnistaan pidetään huolta.
Edellisten lisäksi hallitus aikoo selkeyttää työttömyysturvalakia siten, että yrittäjyyden alkaminen ja päättäminen olisi nykyistä yksinkertaisempi kokonaisuus. Tämä on tervetullut päätös, sillä työttömyysturvasäädökset ovat aiheuttaneet yritystoimintaa harjoittaneille tai siitä haaveileville päänvaivaa.
Budjettiriihen alla esillä olleet sote-järjestöjen leikkaukset eivät toteutuneet. Päätös on tärkeä kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta. Järjestöt vastaavat monista toiminnoista, joita julkinen tai yksityinen sektori eivät kata, eivätkä halua ottaa kontolleen. YKAn viesti on ollut, että järjestöjen tavoitteita ja rooleja voidaan tietysti aina arvioida uudelleen, mutta marssijärjestys on ollut väärä. Kaavaillut leikkaukset olivat mittaluokaltaan sellaisia, että yhteiskunnalle tärkeä järjestökenttä olisi halvaantunut.
Koulutukseen ei tehty uusia leikkauksia, vaikka valtiovarainministeriö tätä vielä elokuussa esitti. Päätös on tärkeä, sillä Suomen talouskasvu nojaa vahvasti osaavaan työvoimaan ja inhimilliseen pääomaan. Sen sijaan tutkimus- ja kehityspanostusten kasvua loivennettiin. Suomi on sitoutunut nostamaan T&K-rahoituksensa kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle, mutta hallitus nojaa nyt bruttokansantuotteen heikkoon kasvuun ja leikkaa lisäpanostuksista. Tämä voi pitkällä aikavälillä syödä tavoitetta nostaa Suomen innovaatiokykyä ja tuottavuuskasvua.
Ainomaija Rajoo Kirjoittaja on YKAn johtava asiantuntija
