Siirry pääsisältöön

Usein kysytyt kysymykset valtion lakosta

Olemme koonneet tähän usein kysyttyjä kysymyksiä lakkoon liittyen. Tutustuthan niihin huolella.

Lakkoon liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä osoitteeseen lakot@yka.fi

  • Lakko on työntekijöiden perusoikeus. Lakko-oikeus koskee sekä työsuhteisia että virkasuhteisia.
  • Lakko on ammattiliiton työnantajaan kohdistama laillinen työnseisaus.
  • Lakon aikana ei tehdä mitään lakon piiriin kuuluvia tehtäviä.
  • Lakon aikana toimitaan järjestön ohjeiden ja päätösten mukaisesti.
  • Lakon ajalta ei makseta palkkaa.

  • Lakonalaista työtä ovat kaikki tehtävät, jotka lakkovaroitus määrittelee lopetettavaksi lakon ajaksi.
  • Lakko koskee työ- ja virkatehtäviä. Sillä ei ole merkitystä, kuka työn tekee.
  • Lakon piiriin kuulumattoman JUKOn jäsenliiton jäsenen ei tarvitse tehdä lakonalaisia tehtäviä, vaan hänen on tehtävä vain tavanomaiset työnsä.
  • Lakon piiriin kuulumattomien töiden tilapäinen laajentaminen lakonalaisen työn hoitamiseksi ei ole mahdollista.

  • Lakkorajat määritellään ammattiliiton/-järjestön antamassa lakkovaroituksessa.
  • Lakkovaroituksessa ammattiliitot ilmoittavat lakonalaiset tehtävät eli työt, joita lakko koskee ja sen, mitä työpaikkoja lakko koskee.
  • Lakkovaroituksen pääsopijajärjestöt antavat valtakunnansovittelijalle ja työnantajalle 14 vuorokautta ennen lakon alkua.
  • Lakkovaroitus sitoo sen antajaa.

  • Kun voimassa oleva työ- tai virkaehtosopimus on päättynyt, alkaa sopimukseton tila. Silloin erilaiset työtaistelutoimet ovat laillisia.
  • Lakko on työntekijöiden perusoikeus. Lakko-oikeus koskee sekä työsuhteisia että virkasuhteisia (Suomen perustuslaki 13 §).
  • Työntekijät käyttävät lakkoa laillisena painostuskeinona haluttuun sopimukseen pääsemiseksi.

  • Lakkovaroitus määrittelee tehtävät, jotka on määrätty lakon piiriin.
  • Kukin liitto viestii jäsenilleen, keitä lakko koskee.
  • Tarvittaessa varmista tilanteesi omasta liitostasi.
  • Seuraa liittosi viestintää ja päivitä jäsentietosi.

Tällä hetkellä voimassa oleva lainsäädäntö tarkoittaa suojelutyöllä:

  1. Työtä, joka on välttämätöntä, jotta kansalaisten henki ja terveys ei vaarannu.
  2. Työtä sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, joka on vaarassa työtaistelun takia.
  • Suojelutyöhön voidaan määrätä vain virkasuhteisia.
  • Työsuhteisia ei voi määrätä suojelutyöhön.
  • Suojelutyöksi katsottavia tehtäviä voidaan rajata lakon ulkopuolelle myös ennalta päätettäessä lakkorajoista.
  • Suojelutyöstä pitää erikseen sopia työnantajan ja liittojen kesken.

  • Esihenkilöllä on oikeus osallistua lakkoon. Työ- ja virkaehtosopimuslaeissa ei ole rajoitettu kenenkään valtiolla työskentelevän lakko-oikeutta. Lukuun ottamatta työnantajavirkamiehiä, jotka on määritelty tyhjentävästi valtion virkamiesasetuksessa.
  • Lakkovaroitus määrittelee ketkä osallistuvat lakkoon.
  • Jos esihenkilön tehtävät ovat lakon piirissä, hän osallistuu lakkoon. (Esimerkiksi työtuomioistuimen ratkaisu TT 2022:47).
  • Työnantaja ei saa kieltää osallistumasta lakkoon tai rajata
    vastuuhenkilöitä etukäteen työtaistelun ulkopuolelle.

  • Työnantajalla ei ole oikeutta selvittää etukäteen lakkoon osallistumista tai töihin tulemista lakon aikana.
  • Työntekijällä/viranhaltijalla ei ole velvollisuutta ilmoittaa lakkoon osallistumisesta.
  • Työnantajalla ei ole oikeutta kerätä yksittäisten jäsenten ammattiliiton jäsenyystietoja mahdollisen lakon varalle. EU:n tietosuoja-asetus GDPR.
  • Jos työnantaja yrittää selvittää lakkoon osallistumista tai kerää tietoa ammattiliittoon kuulumisesta, asiasta on ilmoitettava heti omaan liittoon/luottamusmiehelle. JUKO reagoi kaikkiin yrityksiin murtaa lakkoa.

Työntekijällä ei ole velvollisuutta kertoa työnantajalle etukäteen, osallistuuko hän lakkoon. JUKO ilmoittaa lakkorajoista keskitetysti työnantajille.

  • Ei voi. Kyseessä on työntekijöiden perusoikeus.
  • JUKO määrittelee lakkorajat eli mitkä työtehtävät ovat lakon piirissä.

  • Työnantaja ei saa painostaa lakossa olevia millään tavalla eikä kohdistaa työntekijään/virkasuhteiseen minkäänlaisia sanktioita.
  • Koska liitto on tehnyt työtaistelupäätöksen, vastuu on aina liitolla.
  • Lakko ei saa vaikuttaa esimerkiksi normaaleihin loman myöntämisen periaatteisiin.

  • Liiton jäsenyys velvoittaa yksittäisiä jäseniä toimimaan liiton lakkopäätöksen mukaisesti.
  • Jos yksittäinen jäsen ei osallistu lakkoon, hänet voidaan kunkin liiton harkinnan mukaan esimerkiksi erottaa ammattiliiton jäsenyydestä.
  • Lakkoon on aina vankat perusteet.
  • Työtaisteluissa osoitetaan työnantajaa kohtaan joukkovoimaa.
  • Lakkoon osallistumisessa on kyse myös solidaarisuudesta muita työntekijöitä kohtaan.
  • Työtaistelun hyödyt nähdään usein pitkällä aikavälillä. Työtaisteluilla varmistetaan kohtuulliset sopimusehdot.

  • Lakon piiriin kuuluvat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut osallistuvat työtaisteluun. Lakkorajat määritellään lakkovaroituksessa.
  • Kummatkin voidaan lakkovaroituksessa rajata työtaistelun ulkopuolelle, jos siihen on tarvetta.

  • Lakonrikkoja on henkilö, joka kuuluu lakon piiriin ja siitä huolimatta tekee lakonalaisia tehtäviä ilman suojelutyölupaa.
  • Lakonrikkoja on myös lakkorajojen ulkopuolella oleva henkilö, joka tekee lakonalaisia omaan toimenkuvaan kuulumattomia tehtäviä.
  • Lakon rikkomisesta voi olla seurauksena varoitus tai liitosta erottaminen.

  • Lakonalaista työtä ei tule tehdä.
  • Järjestäytymätön työntekijä voi osallistua lakkoon, eikä siitä voi seurata työnantajan sanktioita. Lakkoavustuksen liitto maksaa kuitenkin vain jäsenilleen.
  • Muiden liittojen jäsenten asema lakossa: lakon ulkopuolella olevilla työntekijöillä ei  ole velvollisuutta tehdä oman työnsä lisäksi lakon alaisia tehtäviä.
  • Lakon aikana lakkoon kuulumaton henkilö hoitaa vain omat tehtävänsä.
  • Lakon tulokset hyödyttävät kaikkia.

  • Tehtävä voidaan asettaa lakkoon huolimatta siitä, onko palvelussuhde määräaikainen vai vakituinen.
  • Lakko ei vaikuta määräaikaisen palvelussuhteen ehtoihin.
  • Lakko ei saa vaikuttaa työntekijän asemaan mahdollisten tulevien palvelussuhteiden osalta.

  • Lakkoon osallistuminen ei ole lainmukainen peruste koeaikapurulle.
  • Jos olet koeajalla, ole yhteydessä luottamusmieheesi keskustellaksesi mahdollisesta rajauksesta lakon ulkopuolelle työlupamenettelyn kautta.

  • Oppilaitoksesi ohjeistaa opintojen suorittamisesta lakon aikana ja liittosi lakkoon liittyvissä asioissa.
  • Jos tehtäväsi ovat lakon piirissä ja olet palvelussuhteessa harjoittelupaikkaasi, olet lakossa.
  • Jos tehtäväsi ovat lakossa, mutta et ole palvelussuhteessa työnantajaasi, et ole lakossa.

  • Lakkoavustus on liiton maksama avustus lakossa olevalle jäsenelle, koska lakkopäiviltä ei makseta palkkaa.
  • Kukin liitto päättää lakkoavustuksen suuruudesta erikseen.
  • Lakkoavustuksen maksaja pidättää verot verottajan ohjeen mukaisesti. Verottaja määrää ennakonpidätysprosentin.
  • Lakkoavustus maksetaan lakossa tai työsulussa oleville jäsenille kunkin liiton ohjeiden mukaisesti.

  • Lakko ei vaikuta palkkasaatavien erääntymispäiviin.
  • Lakon aikana erääntyvä palkkasaatava maksetaan saatavan erääntymispäivänä.
  • Suorituksen viivästyessä saatavalle on maksettava korkolain mukainen korko. Tämä koskee vain lakon aikana erääntyviä aiemmin kertyneitä saatavia. Lakon ajalta palkkaa ei makseta.

  • Työnantajan ei tarvitse suorittaa lakon aikana palkanluonteisia luontaisetuja, kuten lounasetua ja virike-etua.
  • Työsuhdeasunnon käyttöoikeus säilyy lakon aikana.
  • Työnantajan pyynnöstä työntekijä luovuttaa lakon alkaessa työnantajalle työvälineet, esimerkiksi puhelimen, luottokortin ja tietokoneen.
  • Työnantaja voi estää pääsyn työsähköpostiin työtaistelun aikana.
  • Siksi on tärkeää, että ilmoitat liittosi jäsenrekisteriin henkilökohtaisen puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi.

  • Poissaolotapausten – erityisesti vuosiloma, sairauslomat ja perhevapaat – tulkinnassa käytetään niin sanottua aikaprioriteettiperiaatetta.
  • Sen mukaan poissaolon katsotaan johtuvan syystä, joka tosiasiassa on alkanut ensiksi.
  • Nyrkkisääntönä on, että jos poissaolo alkaa ennen lakkoa, henkilö jatkaa tätä poissaoloa myös lakon alettua. Esimerkkejä: vuosiloma, sairausloma, perhevapaa

  • Lakko ei vaikuta sovitun opintovapaan ehtoihin. Opintovapaa määräytyy opintovapaalain ja -asetuksen mukaan.
  • Lakko ei vaikuta jo alkaneeseen tai sovittuun työ- tai virkavapaaseen.

  • Perhevapaa alkaa myönnetyn päätöksen mukaisesti. Näin on silloinkin, kun henkilö osallistuu lakkoon ennen perhevapaan alkua.
  • Jos perhevapaa päättyy lakon vielä kestäessä, katsotaan henkilön olevan vapaalla siihen saakka, kunnes vapaa päättyy. Tämän jälkeen henkilö siirtyy lakkoon ja ilmoittaa siitä työnantajalle.