Siirry pääsisältöön

Sosiaali- ja työttömyysturva

Näin vaikutammeTavoitteemme → Työttömyysturva ja sosiaaliturva

Tavoitteemme

Modernin sosiaaliturvan lähtökohtana on luottamus ihmiseen ja pyrkimys eriarvoisuuden vähentämiseen. Sosiaaliturvajärjestelmää kehitetään ihmislähtöisesti. Sosiaaliturva tunnistaa ja mahdollistaa eri elämäntilanteet sekä statukselta toiselle siirtymisen. Sosiaaliturvajärjestelmä ohjaa yksilön hänelle tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin. Tavoitteena tulee olla järjestelmän selkeys, ennakoitavuus ja väliinputoamisten estäminen.

Kun työvoimapolitiikkaan panostetaan, voidaan edistää työllisyyttä ja osaamisen kehittymistä. Työvoimapalveluiden kehittämisessä keskeistä ovat resurssien riittävyyden sekä palvelujen laadun varmistaminen.

Lähde: Yhteiskuntapoliittinen linjapaperi (hyväksytty 19.11.2022)


Työvoimapalveluiden kehittämisessä on varmistettava henkilökunnan osaaminen, palveluiden riittävä resursointi sekä toimialarajat ylittävän yhteistyön sujuvuus.
Työvoimapalveluita koskevissa uudistuksissa tulee turvata henkilöstölle kilpailukykyiset palvelussuhteiden ehdot. 

Kiinnitetään huomio yksilöllisiin ja laadukkaisiin palveluihin. Jokaisella työttömällä työnhakijalla on oikeus yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin, jossa hänen tilanteensa ja tarpeensa huomioidaan kokonaisuutena. Palveluiden järjestämisessä kiinnitetään erityistä huomiota varhaiseen tukeen ja saavutettavuuteen. 

Puretaan opiskelun rajoitteita. Työttömällä on oltava laajat mahdollisuudet kehittää osaamistaan omien yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Työttömän pitää voida opiskella rajoituksetta, kunhan on samalla työn vastaanottamisvelvoitteen piirissä ja kaikki työttömän työnhakijan normaalit velvoitteet ovat voimassa. 

Korkeakouluja on hyödynnettävä työttömille tai työttömyysuhan alaisille suunnatun koulutuksen järjestäjinä nykyistä laajemmin. Olemassa olevan koulutustarjonnan lisäksi on kehitettävä monialaisia muuntokoulutuksia, jotka vastaavat muuttuvan työelämän osaamistarpeisiin. Koulutusta tulee toteuttaa yhteistyössä työnantajien ja työvoimapalveluita tuottavien organisaatioiden kanssa. 

Työn vastaanottamisen on oltava kannattavaa ja mielekästä. Työnhakijan ei pidä sanktion uhalla joutua ottamaan vastaan työtä, jossa tulotaso jää pienemmäksi kuin tämän työttömyysetuus. Työttömyyden alussa tulee säilyttää ammattitaitosuoja, jonka aikana työtön voi kieltäytyä ammattitaitoaan vastaamattomasta työstä. Työkykyistä työnhakijaa ei pidä ohjata sanktion uhalla kuntouttavaan työtoimintaan tai muuhun aktivointiin, josta ei makseta asianmukaista korvausta. 

Uraohjaus kaikissa työelämän vaiheissa. Työvoimapalveluissa tulee olla tarjolla uraohjausta erilaisissa elämäntilanteissa oleville – työttömille työnhakijoille, uranvaihtoa pohtiville, vastavalmistuneille, perhevapailta palaaville sekä osaamisen kehittämistä pohtiville.

 

Korotetaan perusturvan minimitasoa köyhyyden vähentämiseksi.

Uudistetaan sosiaaliturva ihmislähtöisesti. Sosiaaliturvan tulee mahdollistaa palkkatyön, yrittämisen, opiskelun, apurahan sekä työttömyys-, sairaus- ja vanhempainvapaakausien limittyminen sekä siirtymät näiden välillä. Sanktioinnin sijaan sosiaaliturvajärjestelmää tulee kehittää enemmän mahdollistavaksi. Aktiivisuuden eri muotojen on oltava yksilölle mahdollisia.

YKA suhtautuu myönteisesti sosiaaliturvan kehittämiseen perustulon suuntaan. YKAn näkemyksen mukaan esillä olleista malleista perustulo edistäisi kokonaisuutena parhaiten YKAn perusturvaan liittyviä tavoitteita.

Sosiaaliturva tukee osaltaan työkyvyn säilyttämistä ja palauttamista. Vahvistetaan työkyvyn ylläpitämistä ja työhön paluun tukemista laajentamalla yksilön oikeutta osasairauspäivärahan käyttöön

Ansiosidonnaiset etuudet tulee säilyttää osana sosiaaliturvajärjestelmää lakisääteiseen vakuutusturvaan perustuvina etuuksina.

Sosiaaliturvajärjestelmän muutokset tehdään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutukset arvioiden. Erityistä huomiota kiinnitetään naisten ja vähemmistöjen työllisyysasteen ja työmarkkina-aseman parantamiseen sekä sosiaaliturvan yksilökohtaisuuteen.

Työttömyysturva tunnistaa palkkatyön ja yrittämisen eri muodot sekä kannustaa opiskelemaan työttömänä. Työttömien opiskelua koskevista rajoitteista tulee luopua. Ensimmäisenä askeleena avoimessa korkeakoulutuksessa suoritetut opinnot ja jatkotutkintoon johtavat opinnot yliopistossa tulee katsoa sivutoimisiksi opinnoiksi niiden laajuudesta riippumatta, jolloin niiden suorittaminen työttömänä helpottuu.

Helpotetaan yritystoiminnan aloittamista työttömyysaikana ja vahvistetaan yrittäjien ja itsensätyöllistäjien sosiaaliturvaa. Työllistyminen yritystoiminnasta ei nykyisellään estä päivärahan maksamista neljän ensimmäisen kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Tämä ajanjakso tulee kaksinkertaistaa kahdeksaan kuukauteen. Korona-aikana käytössä olleen yrittäjien väliaikaisen työmarkkinatuen pohjalta on luotava pysyvä malli yrittäjien ja itsensätyöllistäjien työttömyysturvaoikeuden vahvistamiseksi.

Otetaan käyttöön yhdistelmävakuutus. Tilanteissa, joissa toimeentulo koostuu sekä palkka- että yritystulosta, tulee työttömyysturvan mahdollistaa kummankin tulonlähteen vakuuttaminen työttömyyden varalta.

Vahvistetaan ammattiliittojen roolia jäsentensä työllistymistä edistävien palveluiden järjestäjinä. Tehdään selvitys siitä, miten ammattiliittojen järjestämää työllistymistä tukevaa toimintaa voitaisiin hyödyntää osana työllisyyspalveluiden kokonaisuutta yhteistyössä työvoimaviranomaisen kanssa.

Hakuvelvoitteen tilalle tukea palveluista. Alle 25-vuotiaiden työmarkkinatuen ehtona olevasta koulutukseen hakuvelvoitteesta on luovuttava. Velvoitteen sijaan nuorille kohdistetaan työllistymistä ja kouluttautumista edistäviä palveluita sekä ohjaavaa ja hakevaa toimintaa.

Eläkejärjestelmää on kehitettävä turvaten sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja eläkelupausten uskottavuus. Tämän takaamiseksi työeläkemaksuja on korotettava maltillisesti etupainotteisesti sen sijaan, että kehittäminen tapahtuu yksinomaan järjestelmäuudistusten yhteydessä. Eläketurvaa kaikille sukupolville varmistavat taitettu työeläkeindeksi, eläkeiän sitominen elinajanodotteeseen, eläkemaksujen riittävä taso ja eläkevarojen vastuullinen rahastointi.

Lisätietoa

Ainomaija Rajoo