Siirry pääsisältöön

Työttömyysturva ja sosiaaliturva

Näin vaikutammeTavoitteemme → Työttömyysturva ja sosiaaliturva

Tavoitteemme

Moderni sosiaaliturva mahdollistaa joustavat valinnat ja elämäntilanteet. Statukselta toiselle siirtymiseen ja statusten yhdistämiseen liittyviä byrokratialoukkuja tulee purkaa. Tavoitteena tulee olla epävarmuustilanteiden ja väliinputoamisten estäminen sekä sosiaaliturvan ennakoitavuus, varmuus ja riittävä taso. Perusturvan minimitasoa pitää korottaa köyhyyden vähentämiseksi. Aktiivisuuden on oltava aina kannattavaa, ja sosiaaliturvan tulee mahdollistaa erilaiset aktiivisuuden muodot joustavasti.

Työvoimapolitiikkaan panostamalla voidaan edistää työllisyyttä ja osaamisen kehittymistä. Työvoimapolitiikkaan pitää suunnata merkittävästi lisäresursseja, joilla tuetaan seuraavien laadullisten tavoitteiden toteuttamista.

Lähde: YKAn yhteiskuntapoliittinen linjapaperi (hyväksytty 22.4.2017)


Työvoimapalveluiden kehittämisessä on varmistettava henkilökunnan osaaminen, palveluiden riittävä resursointi sekä toimialarajat ylittävän yhteistyön sujuvuus.
Työvoimapalveluita koskevissa uudistuksissa tulee turvata henkilöstölle kilpailukykyiset palvelussuhteiden ehdot. 

Kiinnitetään huomio yksilöllisiin ja laadukkaisiin palveluihin. Jokaisella työttömällä työnhakijalla on oikeus yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin, jossa hänen tilanteensa ja tarpeensa huomioidaan kokonaisuutena. Palveluiden järjestämisessä kiinnitetään erityistä huomiota varhaiseen tukeen ja saavutettavuuteen. 

Puretaan opiskelun rajoitteita. Työttömällä on oltava laajat mahdollisuudet kehittää osaamistaan omien yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Työttömän pitää voida opiskella rajoituksetta, kunhan on samalla työn vastaanottamisvelvoitteen piirissä ja kaikki työttömän työnhakijan normaalit velvoitteet ovat voimassa. 

Korkeakouluja on hyödynnettävä työttömille tai työttömyysuhan alaisille suunnatun koulutuksen järjestäjinä nykyistä laajemmin. Olemassa olevan koulutustarjonnan lisäksi on kehitettävä monialaisia muuntokoulutuksia, jotka vastaavat muuttuvan työelämän osaamistarpeisiin. Koulutusta tulee toteuttaa yhteistyössä työnantajien ja työvoimapalveluita tuottavien organisaatioiden kanssa. 

Työn vastaanottamisen on oltava kannattavaa ja mielekästä. Työnhakijan ei pidä sanktion uhalla joutua ottamaan vastaan työtä, jossa tulotaso jää pienemmäksi kuin tämän työttömyysetuus. Työttömyyden alussa tulee säilyttää ammattitaitosuoja, jonka aikana työtön voi kieltäytyä ammattitaitoaan vastaamattomasta työstä. Työkykyistä työnhakijaa ei pidä ohjata sanktion uhalla kuntouttavaan työtoimintaan tai muuhun aktivointiin, josta ei makseta asianmukaista korvausta. 

Uraohjaus kaikissa työelämän vaiheissa. Työvoimapalveluissa tulee olla tarjolla uraohjausta erilaisissa elämäntilanteissa oleville – työttömille työnhakijoille, uranvaihtoa pohtiville, vastavalmistuneille, perhevapailta palaaville sekä osaamisen kehittämistä pohtiville.

Sovitellun työttömyysetuuden ehtoja yksinkertaistettava. Palkansaajan sovitellun päivärahan saamiseen ei olisi työn kestoon tai työaikaan liittyviä rajoituksia. Työnteon seuranta tapahtuisi ansaittujen tulojen perusteella siten, että jokainen 300 euron suojaosan ylittävä palkkatulona ansaittu euro vähentää työttömyysturvaetuutta 50 senttiä. Tulojen ilmoittaminen ei saa aiheuttaa viivästyksiä etuuden maksatukseen. 2019 alkaen tulojen reaaliaikainen seuranta on mahdollista kansallisen tulorekisterin avulla.

Yritystoiminnan käynnistäminen työttömyysaikana helpommaksi. Yrittämisen esteitä tulee poistaa yksinkertaistamalla työttömyysturvalainsäädäntöä itsensä työllistäjien osalta.

Palkka- ja yrittäjätulojen yhtäaikainen vakuuttaminen mahdolliseksi. Tilanteissa, jossa toimeentulo koostuu sekä palkka- että yritystulosta, tulee työttömyysturvan mahdollistaa kummankin tulonlähteen vakuuttaminen työttömyyden varalta esimerkiksi yhdistelmävakuutuksella.

Alle 25-vuotiaiden nuorten työmarkkinatuen ehtona olevasta pakkohausta koulutukseen luovuttava. Sen sijaan panoksia tulee kohdentaa ohjaavaan ja hakevaan toimintaan, joka tukee nuoren oman koulutus- ja urapolun löytämistä.

Eläkejärjestelmää kehitettävä turvaten sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja eläkelupauksen uskottavuus. Eläkejärjestelmän kantokyvyn kannalta olennaisinta ovat työssä jaksaminen sekä luottamus järjestelmään. Työeläkkeitä ei voi jättää yksilön varaan vaan lainsäädännöllä pitää turvata yhdenvertainen eläketurva kaikille. Eläketurvaa kaikille sukupolville varmistavat taitettu työeläkeindeksi, eläkeiän sitominen elinajanodotteeseen, eläkemaksujen riittävä taso ja eläkevarojen vastuullinen rahastointi.

Perustulokokeiluista tukea päätöksentekoon. Perustuloon liittyviä päätöksiä ei voida tehdä vain yhden kokeilun perusteella. Haluttaessa lisää tutkimustietoa perustulon yhteiskunnallisista vaikutuksista kokeiluja tulee toteuttaa useita erilaisilla tutkimusasetelmilla. Kokeilujen pohjalta tulee arvioida, saavutetaanko sosiaaliturvajärjestelmän tavoitteet parhaiten jonkinlaiseen perustuloon siirtymällä vai nykyjärjestelmää kehittämällä.

Arvioinnissa kiinnitettävä huomio työn kannusteisiin, pienituloisten asemaan ja byrokratiaan. Perustulokokeiluiden ja -mallien sekä muiden perusturvan uudistusehdotusten arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraavien tavoitteiden toteutumiseen:

  • Työnteko on kannustavaa kaikilla tulotasoilla ja työllisyysaste kasvaa
  • Pienituloisten tulotaso kehittyy positiivisesti
  • Perusturvaan liittyvä byrokratia vähenee

Sukupuolivaikutuksiin kiinnitettävä erityistä huomiota. Mikäli perustulo korvaisi kotihoidon tuen, on erityisen tärkeää pitää huolta, että muutoksella ei ole negatiivisia vaikutuksia naisten työllisyysasteeseen ja työmarkkina-asemaan.

Ansiosidonnaiset etuudet tulee säilyttää mahdollisen perustulon päälle maksettavina, lakisääteiseen vakuutusturvaan perustuvina etuuksina. Ansiosidonnaisissa etuuksissa voidaan säilyttää syyperustaisuuden ja velvoittavuuden elementtejä. Eläkkeet tulee säilyttää perustulon ulkopuolisina etuuksina.

Lisätietoa

Ainomaija Rajoo