Siirry pääsisältöön

Yhteiskuntaosaajat EU:ta rakentamassa – europarlamenttivaalit 2024

EU-vaalit järjestetään Suomessa sunnuntaina 9. kesäkuuta. Ehdolla mepin paikkaa tavoittelemassa on myös joukko ykalaisia. Tutustu ehdokkaisiin ja Akavan vaalitavoitteisiin, sekä muista käyttää äänioikeuttasi varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 9. kesäkuuta tai ennakkoäänestää 29.5–4.6. Lisätietoja vaaleista saat vaalit.fi-sivustolta

Akavalaiset tavoitteet EU-vaaleissa 

Osana Akavaa olemme rakentamassa vahvaa Euroopan unionia. Akavan tavoitteena on osaava ja sivistynyt Eurooppa, jossa on vankka talouskasvu sekä toimivat sisämarkkinat ja liikkuvuus. Akava-yhteisössä uskomme, että Euroopassa pitää panostaa voimakkaasti tieteeseen, tutkimukseen ja kestävään kehitykseen. Korostamme sellaista eurooppalaista yhteistyötä, joka luo paljon lisäarvoa kansalaisille.  

EU:n tulee jatkaa aktiivisena työelämän toimijana 

Akava korostaa vaalitavoitteissaan EU:n roolia työelämäkysymyksissä. Esimerkiksi yhteiset vapaan liikkuvuuden työmarkkinat, uusien työpaikkojen luominen, tietosuoja-, työntekijöiden valvonta- ja tekijänoikeuskysymykset, kilpailurajoitussopimukset sekä palkkatasa-arvon edistäminen ovat Euroopan unionin vaikutusvallassa.  

Akava-yhteisössä näemme EU:n arvoyhteisönä ja rauhanprojektina, joka rakentuu demokratialle ja yhteisille arvoille. Oikeusvaltioiden heikentyminen EU:ssa on osoittanut, että tutkimuksen, opetuksen, tieteen ja taiteen vapaus on saatava eksplisiittiseksi oikeusvaltiokriteeriksi.  

Suomen linjana EU:n vihreässä siirtymässä pitää olla luontokadon pysäyttäminen ja hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä. 

Tutustu kaikkiin Akavan tavoitteisiin täällä (akava.fi).  

Ykalaiset ehdokkaat

Yhdessä yhteiskuntaa ja koko Eurooppaa rakentamassa – tutustu ykalaisiin ehdokkaisiin:

Teija Makkonen, Perussuomalaiset / ECR
Maija Kuivalainen, Vasemmistoliitto / The Left
Frida Sigfrids, RKP / Renew Europe
Miro Ilvonen, Vihreät / Greens/EFA
Rosa Meriläinen, Vihreät / Greens/EFA
Maria Ohisalo, Vihreät / Greens/EFA
Sakari Pääkkö, Kokoomus / Euroopan kansanpuolue EPP

Teija Makkonen

valtiosihteeri, sotatieteiden maisteri, liiketoiminnan kehittämisen tradenomi (yamk), hallintotieteiden kandidaatti
41 vuotta, Helsinki
Perussuomalaiset / ECR

Miksi olet ehdolla?
Työni valtiosihteerinä on avannut silmiäni, miten heikkoa Suomen EU-politiikka on ollut esim. ennakkovaikuttamisesta lähtien. Näen mahdollisuuden muuttaa suuntaa. Mepin työssä vaaditaan aitoa vaikuttamishalua, sillä päätöksillä on merkittäviä vaikutuksia Suomeen. Pitkä virkamiestaustani ja kokemukseni politiikassa antavat minulle hyvät valmiudet toimia EU:ssa. Ymmärrän yhteiskunnan toimintaa ja vaikuttamista laajasti. Asiantuntija-poliitikkotaustani tukee työtäni meppinä.

Missä yhdessä työelämäkysymyksessä EU:n tulisi olla erityisen hereillä tulevalla kaudella?
Korkeakoulutettujen työllistymisessä, urakehityksessä ja työvoiman liikkuvuudessa, sillä osaamisen merkitys EU-tasolla kasvaa. Tulee varmistaa, että tutkinnot ja työmarkkinat kohtaavat. Tämä edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua korkeakoulujen, yritysten ja poliitikkojen välillä, jotta varmistetaan, että osaaminen vastaa nopeasti muuttuvan talouden tarpeita. Lisäksi on tärkeää tukea jatkuvaa oppimista, joka auttaa sopeutumaan uusiin rooleihin ja innovaatioihin työelämässä.

Suomen asema EU:ssa heikkenee lähivuosina, sillä avainasemassa olevia suomalaisia on eläköitymässä EU:sta. Tällä hetkellä suomalaiset ovat selvästi aliedustettuina EU-viroissa. Miten varmistetaan, että suomalaisia yhteiskuntaosaajia riittää EU:ssa jatkossa? 
On panostettava koulutukseen ja kannustettava suomalaisia hakeutumaan EU-virkoihin. On tärkeää parantaa tietoisuutta EU-uramahdollisuuksista, lisätä EU:hun liittyvää opetusta ja valmennusta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, jotta opiskelijat saavat valmiudet ja motivaation lähteä myös EU-urille. Myös valtionhallinnon sisällä pitää kannustaa jo nykyisiä vanhempia virkamiehiä EU-uralle esim. urakierron (2-3v.) kautta. Tällaisia tehtäviä ja väyliä pitää myös aktiivisesti kehittää.

Maija Kuivalainen

Ympäristöpolitiikan opiskelija, hevostenhoitaja, yhteiskuntatieteiden ylioppilas
25 vuotta, Joensuu
Vasemmistoliitto / The Left

Miksi olet ehdolla?
Olen ehdolla EU parlamenttiin, sillä ympäristöpolitiikan opiskelijana ja kestävyyden parissa työskennelleenä minulla on kokonaisvaltaista osaamista, jota EU:hun tarvitaan. EU:ssa on ollut toimikauden 2019-2024 lopulla 705:stä mepistä vain kaksi alle 30-vuotiasta, joten EU:hun tarvitaan myös nuoria päättäjiä ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. EU:ssa turvallisuuden käsitys on laajennettava kokonaisturvallisuuteen ja tässä työssä haluan olla aktiivisesti mukana meppinä.

Missä yhdessä työelämäkysymyksessä EU:n tulisi olla erityisen hereillä tulevalla kaudella?
EU:n tulee varmistaa, että työntekijöiden osaaminen ja uudelleenkouluttautumisen mahdollisuudet uusiin kestäviin työpaikkoihin ja elinkeinoihin turvataan osana vihreän siirtymän toimeenpanoa.

Suomen asema EU:ssa heikkenee lähivuosina, sillä avainasemassa olevia suomalaisia on eläköitymässä EU:sta. Tällä hetkellä suomalaiset ovat selvästi aliedustettuina EU-viroissa. Miten varmistetaan, että suomalaisia yhteiskuntaosaajia riittää EU:ssa jatkossa? 
Meidän tulee vaikuttaa työehtojen parantamiseksi EU-viroissa, jotta ne ovat aidosti houkuttelevia suomalaisille yhteiskuntaosaajille. Lisäksi virkojen hakuprosesseista tulee tehdä vielä läpinäkyvämmät ja saavutettavammat sekä panostaa tietoisuuteen ja hakijoiden valmiuksiin päästä kyseisiin virkoihin.

Frida Sigfrids

Eduskunta-avustaja, VTM
28 vuotta, Porvoo
RKP / Renew Europe

Miksi olet ehdolla?
Olen ehdolla koska haluan tuoda politiikkaan pitkäjänteisyyttä sekä tulevaisuudenuskoa. Meidän on pystyttävä näkemään päätösten seuraukset ja kuinka ne tulevat vaikuttamaan tuleviin sukupolviin joilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa päätöksiin. Politiikka ei saa rakentua tulevaisuuteen joka yltää pelkästään oman kauden loppuun. Tässä on kyse ilmastosta, ihmisoikeuksista, turvallisuudesta sekä monesta muusta suuresta kysymyksestä jotka on ratkaistava.

Missä yhdessä työelämäkysymyksessä EU:n tulisi olla erityisen hereillä tulevalla kaudella?
Eri maiden tutkintojen tunnustaminen: Euroopan unionin tulisi kannustaa liikkuvuutta ja monimuotoisuutta koulutuksen ja työvoiman alalla. Jos Euroopan ulkopuolella myönnetyt tutkinnot voidaan luotettavasti arvioida ja todeta vastaavan EU:n tutkintovaatimuksia, niiden tunnustaminen voi edistää kansainvälistä vaihtoa ja osaamisen jakamista. Tässä EU:lla olisi parannettavaa seuraavalla kaudella.

Suomen asema EU:ssa heikkenee lähivuosina, sillä avainasemassa olevia suomalaisia on eläköitymässä EU:sta. Tällä hetkellä suomalaiset ovat selvästi aliedustettuina EU-viroissa. Miten varmistetaan, että suomalaisia yhteiskuntaosaajia riittää EU:ssa jatkossa? 
Nuorten rekrytointi ja koulutus: Suomen tulee aktiivisesti kannustaa nuoria hakemaan EU-virkoihin. Tämä voi tapahtua tarjoamalla tietoa ja neuvontaa EU-uramahdollisuuksista jo korkeakouluvaiheessa. Koulut, yliopistot ja ammatilliset oppilaitokset voivat järjestää kursseja ja työpajoja, jotka valmentavat opiskelijoita EU-virkojen hakuprosessiin. Tässä on myös hyödynnettävä erilaisia valmennusohjelmia yhä enemmän.

Miro Ilvonen

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtaja, valtiotieteiden ylioppilas
27 vuotta, Helsinki
Vihreät / Greens/EFA

Miksi olet ehdolla?
Epävarmassa ajassa politiikalta kaivataan turvaa. Mulle turvallisuus on aktiivista toimintaa ilmaston kuumenemisen ja luontokadon pysäyttämiseksi, ihmisoikeuksia edistävää sekä oikeusvaltiota vahvistavaa politiikkaa.

Missä yhdessä työelämäkysymyksessä EU:n tulisi olla erityisen hereillä tulevalla kaudella?
Ensi kaudella koko unionin tulee panostaa osaamiseen ja koulutukseen, luopua palkattomista harjoitteluista ja edistää opiskelijoiden vaihto- ja harjoittelujaksoja EU:n alueella.

Suomen asema EU:ssa heikkenee lähivuosina, sillä avainasemassa olevia suomalaisia on eläköitymässä EU:sta. Tällä hetkellä suomalaiset ovat selvästi aliedustettuina EU-viroissa. Miten varmistetaan, että suomalaisia yhteiskuntaosaajia riittää EU:ssa jatkossa? 
Varmistamalla tiedonsaanti erilaisista mahdollisuuksista EU:ssa, parantamalla etätyömahdollisuuksia ja lisäämällä työn houkuttelevuutta.

Rosa Meriläinen

Pääsihteeri, YTM
48 vuotta, Helsinki
Vihreät / Greens/EFA

Miksi olet ehdolla?
Kun näin lapseni laittamassa kroppaansa likoon Elokapinassa, ymmärsin että minunkin on aika jälleen tehdä parhaani. Teen comebackin eurovaaleissa, sillä kaikki isot asiat vaativat eurooppalaisia ratkaisuja.

Missä yhdessä työelämäkysymyksessä EU:n tulisi olla erityisen hereillä tulevalla kaudella?
Teen sen eteen töitä, että tasa-arvon edistäminen näkyy myös seuraavan vaalikauden aikana Euroopan unionin työssä. Tasa-arvolainsäädäntöä tulee edelleen kehittää EU-tasolla tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi. Palkkatasa-arvo, syrjimättömyys ja oikeus tehdä työtä turvassa ilman, että joutuu sietämään seksuaalista häirintää saati väkivaltaa – tässä tärkeää to do -listaa meille kaikille feministeille. Myös itsensätyöllistäjien ja alustatalouden työntekijöiden oikeudet ovat minulle tärkeitä.

Suomen asema EU:ssa heikkenee lähivuosina, sillä avainasemassa olevia suomalaisia on eläköitymässä EU:sta. Tällä hetkellä suomalaiset ovat selvästi aliedustettuina EU-viroissa. Miten varmistetaan, että suomalaisia yhteiskuntaosaajia riittää EU:ssa jatkossa? 
Suomi on ollut aliedustettuna EU-viroissa jo pitkään. Valtioneuvostossa ja Suomen EU-edustustossa pitää asiaa edistää ihan virkatyönä. Euroopan henkilövalintatoimisto ESPO on järjestettävä maakohtaisia rekrytointikilpailuja erityisesti aliedustetuille maille. Yliopistoillakin tässä on tietysti rooli. Ainakin osana omia valtio-opin opintojani vuonna nakki kerrottiin EU-kilpailuista ja kannustettiin osallistumaan niihin.

Maria Ohisalo

Kansanedustaja, valtiotieteiden tohtori
39 vuotta, Helsinki
Vihreät / Greens/EFA

Miksi olet ehdolla?
Olen ehdolla, koska aikamme suurimmat haasteet tarvitsevat rajat ylittäviä ratkaisuja. Ilmastokriisin ja luontokadon torjumista, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion puolustamista, vakaan, turvallisen ja oikeudenmukaisen Euroopan turvaamista tarvitaan nyt.

Missä yhdessä työelämäkysymyksessä EU:n tulisi olla erityisen hereillä tulevalla kaudella?
Osaavan työvoiman saanti on ikääntyvän EU:n kohtalonkysymys. Meidän on varmistettava, että jokaisella on pääsy koulutukseen ja että EU:n alueelle voi ja halutaan tulla töihin. Tämä vaatii myös entistä yhdenvertaisempaa työelämää: työsuojelusäännöksiä on päivitettävä vastaamaan aikamme haasteisiin mielenterveyskriisistä ympäristökriiseihin, palkkatasa-arvoa vahvistettava, alustatalouden mukanaan tuomiin ongelmiin puututtava, ja tasa-arvoa ja osallisuutta lisättävä kaikissa väestöryhmissä.

Suomen asema EU:ssa heikkenee lähivuosina, sillä avainasemassa olevia suomalaisia on eläköitymässä EU:sta. Tällä hetkellä suomalaiset ovat selvästi aliedustettuina EU-viroissa. Miten varmistetaan, että suomalaisia yhteiskuntaosaajia riittää EU:ssa jatkossa? 
Laadukkaan koulutuksen varmistaminen on tietysti avainasemassa. EU:n houkuttelevuutta työpaikkana voidaan lisätä myös esimerkiksi systemaattisella viestinnällä ja perustamalla EU-toimielinten kanssa yhteistyössä yliopistoille valmennuskursseja tms. sekä varmistamalla mahdollisimmat laajat harjoittelumahdollisuudet jo opiskeluaikana. Opiskelijavaihdot ovat myös tärkeä tapa sytyttää kansainvälisyyden kipinä.

Sakari Pääkkö

Talouspoliittinen asiantuntija, valtiotieteiden kandidaatti
29 vuotta, Kuopio
Kokoomus / Euroopan kansanpuolue EPP

Miksi olet ehdolla?
Olen ehdolla, koska haluan olla rakentamassa kilpailukykyistä, turvallista ja kestävää EU:ta. Unionin tulee tulevalla kaudella panostaa entistä enemmän suurten kysymysten, kuten taloudellisen ja ekologisen kestävyyden ratkaisemiseen sekä turvallisuuspolitiikkaan. Sen sijaan tarvitsemme vähemmän EU-tasoista, yksityiskohtaista sääntelyä.

Missä yhdessä työelämäkysymyksessä EU:n tulisi olla erityisen hereillä tulevalla kaudella?
Keskeinen kysymys tulevalla kaudella on työvoiman vapaan liikkuvuuden turvaaminen ja kehittäminen. Meidän tulisi entisestään panostaa mm. tutkintojen tunnistamiseen jäsenmaiden välillä, jotta työvoiman aito liikkuvuus voisi toteutua.

Suomen asema EU:ssa heikkenee lähivuosina, sillä avainasemassa olevia suomalaisia on eläköitymässä EU:sta. Tällä hetkellä suomalaiset ovat selvästi aliedustettuina EU-viroissa. Miten varmistetaan, että suomalaisia yhteiskuntaosaajia riittää EU:ssa jatkossa? 
Yksi keino on lisätä tietoisuutta työskentely mahdollisuuksista EU:ssa sekä jo opiskeluaikana että työelämässä oleville henkilöille. Toiseksi mielestäni olisi tärkeä kehittää myös lyhytaikaisien työvaihtojen lisäämistä, eli että Suomessa virassa oleva viranhaltija voisi työskennellä tietyn määräajan EU:ssa. Tämä saattaisi laskea kynnystä ottaa myöhemmin vastaan pysyvä virka EU:sta ja toisaalta voisi lisätä myös suomalaisen työyhteisön tietoisuutta työskentelystä EU:ssa.