YKAn toukokuussa toteuttamaan jäsenkyselyyn vastasi 1 419 yhteiskunta-alan osaajaa. Kyselyn tulokset osoittavat, että jäsenistön asema työelämässä on pääosin vakaa. Ykalaiset ovat tyytyväisiä koulutukseensa ja toiveikkaita tulevaisuuden suhteen.
Yhteiskunta-alan osaajat ovat tyytyväisiä tutkintonsa antamiin eväisiin. YKAn jäsenkyselyyn vastanneista ykalaisista 79 prosenttia kokee, että yhteiskunta-alan tutkinto tarjoaa hyvät valmiudet työelämään. Eri mieltä on vain 8,9 prosenttia vastanneista.
Avovastauksista käy ilmi, että yhteiskuntaosaajat arvostavat erityisesti sitä, että tutkinto antaa valmiuksia työllistyä hyvin erilaisiin tehtäviin ja työympäristöihin, johtamisosaamista sekä kykyä kehittää ja oppia että sopeutua nopeasti työelämän muutoksiin. Osaamisen puuttumisen sijaan yhteiskunta-alan ammattilaisia haastaa monipuolisen osaamisen sanoittamisen vaikeus sekä se, että työnantajilla ei ole tarkkaa ymmärrystä yhteiskuntaosaajien osaamispaletista. Vastaajat toivovatkin, että yhteiskunta-alan osaaminen tunnistettaisiin työelämässä nykyistä paremmin.
“Yhteiskuntaosaajilla on valtavasti osaamista, jota tarvitaan esimerkiksi tulevien kriisien ratkaisemiseen. Muun muassa kyky soveltaa oppimaansa sekä taito ymmärtää yhteiskunnallisia ilmiöitä ja etsiä niihin ratkaisuja muuttuvat tulevaisuudessa yhä tärkeämmiksi taidoiksi. On hienoa, että alamme ammattilaiset myös itse tunnistavat tutkintonsa tarjoaman loistavan pohjan”, YKAn toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen toteaa.
Jäsenkyselyyn vastanneilla yhteiskuntaosaajilla on keskimäärin ollut 4,4 työ- tai virkasuhdetta uransa aikana. Yli kymmenellä prosentilla sopimuksia on kertynyt 10 tai enemmän. Lukuja selittää se, että monet yhteiskuntaosaajat työskentelevät sektoreilla, joilla määräaikaiset työsuhteet ovat yleisiä. Näitä ovat erityisesti valtio, kunnat ja korkeakoulut.
Määräaikaisiin työ- ja virkasuhteisiin liittyy kuormittavia piirteitä, kuten epävarmuus tulevasta, työnhaku sekä lomien menettäminen työ- ja virkasuhteiden välissä. Valtaosa (76 %) määräaikaisessa työsuhteessa olevista kertoi kyselyssä kuitenkin luottavansa työllistymiseensä nykyisen työsuhteen päättyessä. Osa vastaajista kertoo hakeutuvansa määräaikaisiin työsuhteisiin tarkoituksella, sillä he kokevat siten saavansa monipuolista työkokemusta.
Siitä huolimatta, että monen ura koostuu yhden tai parin pidemmän työ- tai virkasuhteen sijaan lukuisista työsuhteista eri työnantajien palveluksessa, suurimmalla osalla (85 %) kyselyyn vastanneista yhteiskuntaosaajista ura on edennyt ilman suurempia katkoksia. Vain alle prosentti vastaajista kuvaa työuransa koostuneen pääasiassa työttömyysjaksoista, mikä kertoo yhteiskuntaosaajien hyvästä työmarkkina-asemasta.
Moni myös näkee työpaikan vaihtamisen työuran etenemisen kannalta tavoiteltavana. Monen yhteiskuntaosaajan mielestä työpaikan vaihto on organisaation sisällä etenemistä tehokkaampi tapa saada palkankorotuksia tai haastavampia työtehtäviä. Vastaajista kaksi viidestä (40 %) on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että työuralla etenemisen kannalta on hyvä vaihtaa työpaikkaa vähintään viiden vuoden välein.
Suurin osa yhteiskuntaosaajista tavoittelee vakituista työtä. Jäsenkyselyyn vastanneista 78 prosenttia on jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämästä ”vakituinen palkkatyö on ensisijainen tavoitteeni uralla”. Vastakkaista näkemystä edustaa hieman alle viidennes (16 %) vastaajista, jotka kertovat olevansa väittämän kanssa jokseenkin tai täysin eri mieltä. Osa tarkensi vastaustaan kertomalla, että pitää esimerkiksi hyvinvointia ja vapaa-aikaa vakituista työ- tai virkasuhdetta tärkeämpänä.
Viimeisen vuoden aikana kyselyyn vastanneita yhteiskuntaosaajia ovat mietityttäneet erityisesti uraan ja jaksamiseen liittyvät asiat, kuten mahdolliset urasiirtymät, psyykkinen kuormittuminen ja työstä palautuminen sekä työn ja vapaa-ajan tai työn ja perhe-elämän yhdistämiseen liittyvät haasteet.
Avoimissa vastauksissa nostetaan esiin esimerkiksi johtamisen ongelmia, työssä tylsistymistä, esihenkilötyön mukanaan tuomaa haastetta vetää rajaa työn ja vapaa-ajan välille, kiirettä ja liian suurta työkuormaa.
Eräs vastaajista kuvasi tilannettaan näin: ”Työn organisointi on huonoa, ohjeet puuttuvat eivätkä järjestelmät toimi. Asioiden vieminen eteenpäin ylemmille tahoille ei auta. Organisaatiossa keskitytään epäolennaisiin asioihin, työtä on liikaa eikä se jakaudu oikeudenmukaisesti. Jaksaminen on koetuksella, kyynistyminen uhkaa.”
”Ensi sijassa työnantajilla on velvoite huolehtia työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta. Työolojen tulee tukea työssä jaksamista, ei heikentää sitä. Ongelmatilanteissa kannattaakin kääntyä työpaikkojen henkilöstön edustajien puoleen. Myös ammattiliittojen tarjoama uravalmennus antaa tukea haastavissa hetkissä ja auttaa vahvistamaan resilienssiä työelämässä”, YKAn osaamispalvelujen asiantuntija Meri Tennilä toteaa.
Jäsenkyselyssä pyydettiin ykalaisten näkemyksiä myös osaamisen kehittämisestä, opiskelijoiden työssäkäynnistä sekä YKAn palveluista ja vaikuttamistyöstä. Vastaajista 71,5 % on naisia ja vastaajien keski-ikä on 42 vuotta. Eniten vastauksia saatiin valtiosektorilla (33,9 %), kunnissa ja hyvinvointialueilla (19,4 %) sekä yrityksissä (16,7 %) työskenteleviltä.
Tutustu kyselyn raporttiin!
YKA sitoutui lahjoittamaan 0,50 € jokaisesta kyselyyn tulleesta vastauksesta Finnwatchille. Lopullinen lahjoitussumma on 750 €. Lue Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finérin haastattelu!
