YKA antoi kaksi 750 euron suuruista palkintoa parhaille suomalaisille hyvinvointivaltio- tai eriarvoisuusaiheiselle tutkimusartikkeleille vuoden 2022 yhteiskuntatieteilijä VTT Juho Saaren palkintorahoista. Artikkelipalkinto myönnetään tänä vuonna kahdelle eri tavoin empiirisesti kunnianhimoiselle ja ajankohtaiselle tutkimukselle. Palkinnon saajat valitsivat professori Jani Erola (Turun yliopisto) ja professori Anne Kouvonen (Helsingin yliopisto).
Toisen nyt myönnettävistä artikkelipalkinnoista saa Olivia Maury hänen yksinkirjoitetusta artikkelistaan “The Fragmented Labor Power Composition of Gig Workers: Entrepreneurial Tendency and the Heterogeneous Production of Difference”, joka julkaistiin vuonna 2023 lehdessä Critical Sociology. Artikkeli on ensimmäisiä artikkeleita Suomessa, joka käsittelee maahanmuuttajien tekemää alustatyötä sosiologisesta näkökulmasta. Perustuen laajaan etnografiseen aineistoon artikkeli pyrkii ymmärtämään itsensä työllistäneiden maahanmuuttotaustaisten työntekijöiden ja heterogeenisesti tuotettujen yhteiskunnallisten erojen välistä suhdetta. Artikkelissa analysoidaan ensin alustojen keikkatyön organisointilogiikkaa transversaalisen yrittäjyystaipumuksen käsitteen kautta, ja toiseksi alustakapitalismissa rakentuvia sosiaalisten, oikeudellisten ja algoritmisten erojen yhteen kietoutuneita muotoja. Mauryn artikkeli edistää empiirisesti ja käsitteellisesti ymmärrystä eriarvioisuutta tuottavista mekanismeista digitalisoituvilla työmarkkinoilla uraauurtavalla tavalla, jonka pohjalta voidaan kehittää kattavampia oikeuksia ja suojarakenteita alustatyöntekijöille.
Toinen tämän vuoden artikkelipalkinnoista myönnetään Hannu Lahtiselle artikelista “Polygenic Prediction of Education and Its Role in the Intergenerational Transmission of Education: Cohort Changes Among Finnish Men and Women Born in 1925–1989” (Lahtinen, Martikainen, Korhonen & Morris 2023, Demography 60 (5), 1523–1547). Artikkelissa ennustetaan suomalaisten koulutusta geneettisillä riskipisteillä sekä tarkastellaan geenien ja koulutuksen yhteyden välisiä muutoksia vuosina 1925–1989 -syntyneillä. Artikkeli yhdistää analyyttisella ja luovalla tavalla sosiaalitieteellistä ja käyttäytymisgenetiikan tutkimusta. Tulokset osoittavat että biologiset ja sosiaaliset eriarvoisuuden periytymisen selitykset eivät ole ristiriidassa, vaan että geneettistä tietoa hyödyntäen voidaan tulkita yhteiskunnallisia eriarvoisuutta luovia ja ylläpitäviä prosesseja uudesta näkökulmasta. Tutkimuksessa osoitetaan muun muassa se, että pelkän peruskoulun varaan jääminen ei kerro niinkään geneettisen potentiaalin puutteesta vaan pikemminkin muista yhteiskunnallisista ja elämänkulkuun liittyvistä koulunkäynnin esteistä, kuten ylisukupolvisesta syrjäytymisestä tai dramaattisesta elämäntapahtumasta, joka pudottaa koulun penkiltä.
Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi valittu henkilö tai kollektiivi saa antaa YKAn tarjoaman 2 500 euron suuruisen tukirahan kiinnostavalle yhteiskunnalliselle toimijalle. Aiemmin Juho Saaren palkintorahoista on myönnetty seuraavat tunnustukset:
Vuonna 2022 palkinto myönnettiin Tampereen yliopiston tutkijatohtori Linda Enrothin ja Karolinska Institutetin tutkija Stefan Forsin International Journal of Public Healthissa julkaistulle tutkimukselle Trends in the social class inequalities in disability and self-rated health: Repeated cross-sectional surveys from Finland and Sweden 2001–2018.
Vuonna 2023 palkinnon sai Hanna Walsh, joka toi tutkimuksessaan Food insecurity among Finnish private service sector workers: Validity, prevalence, and determinants näkyväksi sen, että myös suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa esiintyy hälyttävän paljon puutteita terveellisen elämän perusedellytyksissä kuten ruokaturvassa. Walsh tutki palvelualan matalapalkka-alojen työntekijöitä, jotka toimivat esimerkiksi kaupan kassoina, ravintolatyöntekijöinä, vartijoina tai siivoojina. Tutkittavien joukossa vakavaa ruokaturvattomuutta esiintyi jopa kolmanneksella. Ilmiö korostui erityisesti nuorilla ja niillä, joilla tulojen riittävyys menojen kattamiseen oli koetuksella. Walshin tutkimuksen aihe on Suomen kontekstissa innovatiivinen ja tutkimus herätti paljon yhteiskunnallista keskustelua.
Kuva: Helsingin Yliopisto, Veikko Somerpuro
