Syksyn työmarkkinakierros on alkanut, ja neuvotteluja käydään haastavassa taloustilanteessa. Korkea inflaatio ja korkojen nousu ovat heikentäneet suomalaisten ostovoimaa, mikä luo paineita palkankorotuksille. YKAn neuvottelupäällikkö Nuutti Pursiainen pohtii blogikirjoituksessa, kuinka saavutetaan tasapaino kilpailukyvyn säilyttämisen ja työntekijöiden tarpeiden välillä. Onko palkankorotusten maltillinen linja edelleen järkevä vai pitäisikö ostovoimaa elvyttää rohkeammilla ratkaisuilla?
Uusi työmarkkinakierros käynnistyi syyskuun puolivälin tienoilla teknologiateollisuuden toimialan toimiessa tienavaajana. Yksityisen sektorin neuvottelujärjestömme YTN neuvottelee alan kolmen työehtosopimuksen jatkosta. Näitä ovat teknologiateollisuus, suunnittelu- ja konsulttiala sekä tietotekniikan palveluala.
Lähtökohta kierrokselle on, jälleen kerran, hankala. Taustalla on kovan inflaation kausi ja sen rapauttama työntekijöiden ostovoima. Lisäksi korkotaso pysyi pitkään korkealla. Nyttemmin inflaatio on talttunut ja korkotasokin laskenut. Ne eivät kuitenkaan palauta sukeltanutta ostovoimaa. Siihen tarvitaan palkankorotuksia.
Työnantajapuolen ajatuksissa Suomen kilpailukyvystä on huolehdittu matalilla palkankorotuksilla. Nämä ajatukset on saatu vietyä myös käytäntöön. Palkankorotukset ovat olleet vähintäänkin maltillisia kilpailijamaihin verrattuna.
Nyttemmin inflaatio on talttunut ja korkotasokin laskenut. Ne eivät kuitenkaan palauta sukeltanutta ostovoimaa. Siihen tarvitaan palkankorotuksia. – Nuutti Pursiainen
Viennin osuus bruttokansatuotteesta on suuri, 40 prosentin tasoa. Kilpailukyvystä tulee huolehtia, mutta jos sen turvaaminen perustuu ainoastaan palkkakulujen minimoimiseen kustannuskilpailukyvyn takaamiseksi, niin melkoisen yksisilmäistä politiikkaa toteutetaan. Kustannusnäkökulman suhteen voisi käyttää hieman mielikuvitustakin, kuten Björn Wahlroos, joka taannoin heitti ilmoille ajatuksen erityistalousalueiden perustamisesta Suomeen. Ideana niissä olisi yrityksille tarjotut veroedut. Kokonaan oma lukunsa kilpailukyvyssä on tuotteen tai palvelun laadun kehittämiseen liittyvät tekijät. Niissäkin on meillä varmasti kehittämisen varaa. Tämä asia tuntuu kilpailukykyargumentaatiossa jäävän taka-alalle.
Omista markkinoistammekin pitäisi huolehtia. Niissä on tavallisella työssäkäyvällä kansalaisella oma roolinsa. Kun tarpeeksi kiristetään, niin kansalainen minimoi kulunsa ja se vaikuttaa ainakin joihinkin toimialoihin. Äskeisen ostovoiman repsahduksen ja korkojen nousun myötä maassamme hyytyi niin asunto- kuin uusien autojen kauppakin. Usean kierroksen ajan on toteutettu hyvin maltillista palkankorotuslinjaa. Kansantalouden osatekijöiden näkökulmasta voisi olla järkevää kokeilla pientä buustia myös yksittäisen kuluttajan tilipussin kautta, kuitenkin tasapainoisuutta kokonaisuutta tavoitellen.
Nuutti Pursiainen, YKAn neuvottelupäällikkö, yksityinen sektori
