Siirry pääsisältöön

Koulukuraattorien kelpoisuusehtoihin muutoksia vuodenvaihteessa

Eduskunta on joulukuun alussa 2021 päättänyt muutoksista oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin. Muutokset koskevat muun muassa henkilöstömitoitusta ja kuraattorin kelpoisuusehtoja. Kuraattoritehtävissä voi jatkossakin toimia myös muun soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneita yhteiskunta-alan osaajia. 

Uudistusta koskeneen hallituksen esityksen HE 165/2021 mukaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain soveltamisalan piiriin kuuluvassa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa tulee olla vähintään yksi kuraattori 670:tä opiskelijaa kohti.

Henkilöstömitoituksella halutaan valmistaa, että opiskelijahuoltopalvelut ovat laadukkaita sekä oppilaiden ja opiskelijoiden saatavilla nykyistä yhdenvertaisemmin eri koulutusasteilla ympäri Suomen. On tärkeää huomata, että mitoituksella säädetään opiskelijoiden enimmäismääristä, eikä sillä ole tarkoitus huonontaa nykyisiä mitoituksia. On siis pelkästään hyvä asia, jos mitoitussuhde on jossakin kunnassa laissa säädettyä parempi.

Kuraattoripalveluita koskevan henkilöstömitoituksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alusta alkaen. On tärkeää, että kuraattorien työrauha turvataan myös hyvinvointialueille siirtymisen aikana varmistamalla henkilöstön riittävä määrä sekä työpaikkojen pysyvyys.

 

NYT KURAATTORINA TOIMIVA HENKILÖ TÄYTTÄÄ KELPOISUUSVAATIMUKSEN LAKIMUUTOKSEN JÄLKEENKIN

Sosiaalityöntekijät ja sosionomit sekä henkilöt, jotka ovat suorittaneet tehtävään soveltuvan sosiaalialalle, kasvatusalalle tai käyttäytymistieteisiin suuntautuneen korkeakoulututkinnon ja 60 opintopisteen laajuiset sosiaalityön yliopisto-opinnot tai sosionomi (AMK) -tutkintonimikkeeseen kuuluvat opinnot, ovat kelpoisia koulukuraattorin tehtävään. Hallituksen esityksessä ehdotetaan poistettavaksi mahdollisuus korvata sosiaalialan aineopinnot kahden vuoden työkokemuksella kuraattorin tai sitä vastaavan sosiaalialan tehtävissä.

Sivistysvaliokunnan mukaan ehdotettu kelpoisuussäännös huomioi vaihtoehtoiset korkeakoulututkinnot kelpoisuuden perustana ja varmistaa samalla kuraattorin tehtävien vaatiman sosiaalihuollon osaamisen. Jos kelpoisuusvaatimuksena olisi yksinomaan sosiaalihuollon ammattihenkilöstatus, se voisi siirtää jo ennestään niukkoja sosiaalityön resursseja opiskeluhuoltoon.

Lakiuudistukseen kirjatun siirtymäsäännöksen mukaan henkilö, joka on ennen lakimuutoksen voimaantuloa toiminut kelpoisuusehdot täyttävänä kuraattorina, on lain voimaan tulon jälkeen edelleen kelpoinen kuraattorin tehtävään. Kuraattorin kelpoisuus siirtymäsäännöksessä tarkoitettujen henkilöiden osalta ei näin ollen ole sidottu nykyiseen palvelussuhteeseen. Eduskunnan sivistysvaliokunta totesi viimeksi mainitun seikan nimenomaisesti lakiesityksestä antamassaan mietinnössä.

 

LUE LISÄÄ

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 12/2021 vp