Aluetiedettä opiskeleva Aleksi Sandroos löysi fuksivuonna ylioppilasliikkeen, joka on tarjonnut kiinnostavia mahdollisuuksia kasvaa yhteiskunta-alan osaajana jo opiskeluaikana. Tutustu Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen varapuheenjohtajana toimivan Aleksin uratarinaan!
Valmistuin ylioppilaaksi vuonna 2013. Vaikka tiesin, että hakeutuisin lopulta yliopistoon opiskelemaan yhteiskunta-alaa, hankin ensin lähihoitajan tutkinnon ja kävin armeijan. Tavallaan minua voi siis kutsua alanvaihtajaksi. Lähihoitajakouluun minut vei halu nähdä, miltä niin sanottu perustyö näyttää. Hoiva-alalla on monenlaisia pirullisia ongelmia, jotka on hyvä nähdä läheltä. Myös läheiseni kannustivat minua käymään ammattikoulun. Heidän mielestään minun ei kannattanut alkaa heti ”papereidenpyörittelijäksi”, jotta en kadottaisi kosketusta siihen, miksi työtä tehdään.
Ammattikoulun ja armeijan jälkeen pääsin opiskelemaan hallintotieteitä Vaasan yliopistoon. Ajattelin aluksi suuntautuvani sosiaali- ja terveyshallintotieteisiin. Päädyin kuitenkin valitsemaan aluetieteen, koska viehätyin sen moninaisuudesta. Kun muut tutkivat sitä, mitä hallinnon rakenteille tehdään ja mitkä ratkaisut toimivat tai eivät, aluetiede keskittyy tarkastelemaan ratkaisujen seurauksia alueilla eli ihmisten käytännön elämässä. Voikin sanoa, että aluetiede on humanistista maantiedettä.
Aluetieteissä mielestäni parasta on laaja-alaisuus. Tähän mennessä koen saaneeni opinnoista eniten hyötyä siitä, että olen voinut syventyä suomalaisen hallinnon sekä valtio- ja kuntajärjestelmien toimintaan. Myös julkisoikeudellisen prosessin tuntemuksesta on ollut hyötyä työssäni Suomen ylioppilaskuntien liitossa, koska tiedän, missä vaikuttaa milloinkin.
Lähdin mukaan ylioppilasliikkeeseen jo fuksikeväänä. Olin jo pitkään ollut kiinnostunut vaikuttamisesta ja toiminut erilaisissa vaikuttamistehtävissä. Lisäksi minulla oli ylioppilasliikkeessä tuttuja. Kuuluin myös puolueeseen, mikä oli opettanut minua huomaamaan kiinnostavia vaikuttamisen paikkoja. Toimin Vaasan yliopiston ylioppilaskunnassa ensin kuntapoliittisena vastaavana vuonna 2019 ja viime vuonna hallituksen puheenjohtajana.
Kannustan kaikkia yliopisto-opiskelijoita lähtemään mukaan ylioppilasliikkeeseen! Y-liike tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia, joita uran varhaisessa vaiheessa ei oikein muuten tule: tilaisuuksia vaikuttaa isoihin ja tärkeisiin päätöksiin. Usein puhutaan myös isoista rahoista. Olen y-liikkeen kautta päässyt esimerkiksi johtamaan kymmenen miljoonan euron liikevaihdon säätiötä hallituksen puheenjohtajana. Sellaista mahdollisuutta en olisi saanut muuten kuin ylioppilaskunnan kautta. Vaikka y-liike tarjoaakin opiskelijoille isoja saappaita, siellä myös tunnistetaan, että kukaan toimija ei ole koskaan valmis. Voit olla kokenutkin, mutta silti kasvulle on aina tilaa ja tarvetta.
Työelämästä olen oppinut tähän mennessä sen, että suurin osa ihmisistä näyttäytyy osaavampina ja asiantuntevampina kuin mitä he oikeasti ovat. Uskon, että jokaisella on työelämään mennessään pelko siitä, että ei osaa, mutta jossakin vaiheessa omaksutaan tietynlainen puhetyyli ja tekemisen tapa, joiden avulla saatetaan näyttäytyä muille todella pätevänä. Itsellänikin on joskus sellainen olo, etten tiedä, mitä ihmettä tapahtuu. Se on ihan normaalia ja kuuluu työelämään. On hyvä myös muistaa vanha viisaus: ne, jotka väittävät tietävänsä eniten, yleensä tietävät vähiten.
Työpäiväni Suomen ylioppilaskuntien liitossa ovat vaihtelevia. Varapuheenjohtajana johdan hallitusta yhdessä puheenjohtajan kanssa. Lisäksi koordinoin toimintaamme ja vaikuttamistyötämme. Esimerkiksi syksyn budjettiriiheen valmistelimme asiantuntijoidemme ja hallituslaistemme kanssa SYLin omat tavoitteet. Viikoittaisissa palavereissa käydään läpi ajankohtaisia teemoja ja vaikuttamisen kohteita. Tapaamme myös laajasti eri sidosryhmiä, kuten kansanedustajia, erityisavustajia, kansanedustajien avustajia ja ammattiliittoja.
Jos ja kun joku tämän tekstin lukijoista painii tulevaisuushuolien kanssa ja miettii, mikä hänestä tulee isona, tarjoan rohkaisua. Elämää ei kannata suunnitella liian pitkälle, koska mikään ei koskaan mene prikulleen niin kuin on suunnitellut. Toki on hyvä olla jonkinlainen visio siitä, mihin on menossa, mutta askeleita ei kannata suunnitella liian tarkkaan. Eteen saattaa tulla mitä tahansa.
Aleksi Sandroos Aluetieteiden ylioppilas
Kuva: Maria Mellanen
YKA on ammattijärjestö, joka yhdessä opiskelijajärjestönsä Suomen Yhteiskunta-alan ylioppilaiden (SYY) kanssa pitää yhteiskuntaosaajien puolta opiskelu- ja työelämässä. YKA ja SYY ovat olemassa, jotta jokainen yhteiskunta-alan osaaja voi opiskella rauhassa, tehdä merkityksellistä työtä sekä tasapainottaa työ- ja yksityiselämää.
YKAsta saat yhteisön, joka jeesaa sinua kaikissa työelämään liittyvissä kysymyksissä. Osaavat juristit tsekkaavat työsopimuksesi, asiantuntijamme auttavat palkkatoiveen laatimisessa ja uravalmentajat antavat vinkkejä CV:n pistämiseksi uuteen uskoon. Lue lisää täältä.
