Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry - Äitiysvapaa ja erityisäitiysvapaa

20.1.2022

Äitiysvapaa ja erityisäitiysvapaa

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys- ja erityisäitiysrahakaudet. Äitiysvapaan pituus on 105 arkipäivää. Raskaana olevalla on oikeus erityisäitiysrahaan, jos työ voi aiheuttaa vaaraa raskaudelle tai sikiölle. Edellytyksenä on, että raskaana olevalle ei voida järjestää vaarattomampaa työtä raskauden ajaksi ja että hän joutuu tämän vuoksi olemaan poissa työstä ennen varsinaista äitiysrahakautta.

Äitiysvapaasta työntekijän on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Työntekijä saa kuitenkin muuttaa äitiysvapaan ajankohdan aikaisemmaksi, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista. Muutoin työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa aiemmin ilmoittamansa vapaan ajankohdan kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen.

Laki ei määrää työnantajaa maksamaan äitiysvapaan ajalta palkkaa.
Useimmissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu, että työnantaja maksaa työntekijälle täyden palkan tietyltä ajalta äitiysvapaan alussa, usein kolmelta kuukaudelta. Tämän palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä on yleensä, että työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Myös työsopimuksessa voidaan sopia äitiysvapaan ajalta maksettavasta palkasta. Tällainen sopimus voi muodostua myös hiljaisesti työpaikalla noudatetun yleisen käytännön myötä.

Suomessa asuva synnyttäjä on oikeutettu äitiysrahaan, kun raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja hän on asunut Suomessa välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa vähintään 180 päivää. Raskauden kesto osoitetaan lääkärin tai terveyskeskuksen antamalla todistuksella. Oikeus äitiysrahaan alkaa aikaisintaan 50 ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Äiti voi valita itse äitiysrahakauden aloittamisajan tänä aikana. Äitiysrahakausi päättyy, kun etuutta on maksettu 105 arkipäivältä. Arkipäiviä ovat kaikki muut päivät paitsi sunnuntait ja arkipyhät sekä itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä.

Äitiysrahaa haetaan Kelasta viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa. Erityisäitiysrahaa haetaan Kelasta viimeistään neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta sitä halutaan saada. Äitiysrahan ja erityisäitiysrahan määrä perustuu pääsääntöisesti vuosituloon, joka lasketaan 12 kalenterikuukaudelta, jotka ovat edeltäneet äitiysrahaoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta.

Jos työnantaja maksaa työntekijälle äitiysvapaan ajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan siltä ajalta työnantajalle. Jos päiväraha ylittää palkan, maksetaan ylittävä osa työntekijälle. Äitiysraha ja erityisäitiysraha ovat verollisia.

Vuositulon 12 kuukauden tarkastelujakson ja päivärahan alkamisajankohdan väliin jää yksi kuukausi, jonka aikana saatuja tuloja ei huomioida vuosituloa laskettaessa.

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan äitiys- tai erityisäitiysvapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. Työnantaja ei myöskään saa irtisanoa äitiys- tai erityisäitiysvapaalla olevan työntekijän työsopimusta taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla ellei työnantajan toiminta pääty kokonaan.

Äitiys- tai erityisäitiysvapaan päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä.

Äitiys- ja erityisäitiysvapaan ajalta työntekijälle kertyy vuosilomaa.

Työntekijä saa työnantajan suostumuksella tehdä äitiysrahakauden aikana työtä, joka ei vaaranna hänen eikä sikiön tai syntyneen lapsen turvallisuutta. Tällaista työtä ei kuitenkaan saa tehdä kahden viikon aikana ennen laskettua synnytysaikaa eikä kahden viikon aikana synnytyksen jälkeen. Sekä työnantajalla että työntekijällä on oikeus milloin tahansa keskeyttää äitiysrahakauden aikana tehtävä työ.

Lainkohdat: Työsopimuslaki 4 luku 1§, 4 luku 2§, 4 luku 3a§, 4 luku 8§, 4 luku 9§ ja 7 luku 9§ ja vuosilomalaki 7§ 2 mom 1 kohta sekä sairausvakuutuslaki 9 luku

Opasta päivitetty 1.8.2012

Lue myös

Äitiysvapaa ja erityisäitiysvapaa

Lue myös

YTN:n työsuhdeopas

Harjoittelu- ja kesätyöopas

YKAn työelämäopas