Siirry pääsisältöön
15.6.2021

Työttömyyskassa – pitäisikö sen muka kiinnostaa opiskelijaa?

Oletko menossa kesätöihin, mutta et vielä kuulu työttömyyskassaan? YKAn juristi vääntää rautalangasta malliesimerkin, joka havainnollistaa työttömyyskassan kiistattoman hyödyn. Opiskeleva ykalainen pystyy täydentämään jäsenmaksuaan työttömyyskassajäsenyyden sisältäväksi – kätevää!

YKAn juristi Jukka Nohteri

No pitäisi! Ainakin jos tekee töitä opiskelun ohessa. Liittymällä työttömyyskassaan voi nimittäin jo opiskeluajan töillä kerryttää ansiosidonnaisen työttömyysetuuden saamiseen tarvittavaa työssäoloehtoa. Ja sen kerrytettyään voi saada ansiosidonnaista etuutta heti valmistumisensa jälkeen tai joissakin tapauksissa jo ennen valmistumistakin esim. opiskelun keskeydyttyä tai sen ollessa sivutoimista.

Jo varsin pienestäkin palkasta laskettuna työttömyyskassasta saatava ansiopäiväraha on tuntuvasti suurempi kuin Kelasta saatavat etuudet.

Mikä sellainen ansiosidonnainen työttömyysetuus sitten on? Kyse on siitä, että vain työttömyyskassaan kuulumalla voi saada työttömyysaikana sellaista työttömyysetuutta, jonka suuruus riippuu aiemmista palkkatuloista. Ilman kassajäsenyyttä voi saada vain Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea, joiden suuruus on aina sama aiemmasta palkkatasosta riippumatta. Jo varsin pienestäkin palkasta laskettuna työttömyyskassasta saatava ansiopäiväraha on tuntuvasti suurempi kuin Kelasta saatavat etuudet.

Katsotaanpa asiaa hieman yksinkertaistetun esimerkin kautta:

Matti ja Liisa ovat molemmat YKAn jäseniä. He ovat liittyneet jäseniksi heti opinnot aloittaessaan. Molemmat tekevät opintojen ohessa jatkuvasti palkkatöitä 10 tuntia viikossa. Kesäisin molemmat työskentelevät kokoaikaisesti kahden kuukauden ajan. Kesätöistä he saavat palkkaa 2500 euroa kuukaudessa.

Mattia ei ole kiinnostanut ottaa selvää mistään työttömyyskassa-asioista. Hän maksaa YKAlle vain opiskelijan perusjäsenmaksua 28 euroa vuodessa. Liisa sen sijaan on ottanut asioista selvää ja maksaa kultakin vuodelta jäsenmaksun, joka sisältää myös työttömyyskassan jäsenyyden. Hänellä jäsenmaksu on 111 euroa vuodessa.

Molemmilla opinnot kestävät viisi vuotta. Valmistumisen jälkeen kummallakaan eivät opiskeluaikaiset työt enää jatku, ja kumpikin on valmistuttuaan neljä kuukautta työttömänä etsien ensimmäistä oman alan työpaikkaa.

Matti on maksanut YKAn jäsenmaksuja yhteensä 140 euroa opiskeluaikanaan. Hän saa valmistumisen jälkeisenä neljän kuukauden työttömyysjaksona Kelasta peruspäivärahaa yhteensä 2896 euroa.

Liisa puolestaan on maksanut kassajäsenyyden sisältäviä YKAn jäsenmaksuja yhteensä 555 euroa opiskeluaikanaan. Hän saa valmistumisen jälkeisenä neljän kuukauden työttömyysjaksona YKAn työttömyyskassasta Erkosta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa yhteensä 5905 euroa.

Työttömyyskassaan liittynyt Liisa siis hyötyy maksetut jäsenmaksut huomioiden 2594 euroa verrattuna Mattiin, jota työttömyyskassa-asiat eivät ole kiinnostaneet.

Työssäoloehto on 26 viikkoa. Sitä kerryttävät kalenteriviikot, joina palkkatyötä on tehty vähintään 18 tuntia. Matilla ja Liisalla siis vuoden ympäri opiskelun ohella tehdyt työt eivät ole kerryttäneet työssäoloehtoa, kun niissä työaika on jäänyt alle 18 tunnin viikossa, mutta kokoaikaisista kesätöistä työssäoloehtoa on kertynyt.

Työttömyyskassaan liittynyt Liisa siis hyötyy maksetut jäsenmaksut huomioiden 2594 euroa verrattuna Mattiin, jota työttömyyskassa-asiat eivät ole kiinnostaneet.

Työskentelyä ei tarvitse olla 26 viikkoa yhtäjaksoisesti, vaan viikkoja työssäoloehtoon voi kerryttää myös lyhyemmillä työskentelyjaksoilla. Mukaan lasketaan yksittäisetkin kalenteriviikot, joina työtä on tehty työ- tai virkasuhteessa vähintään 18 tuntia. Opiskelu pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa (normaalisti 28 kk), joten opiskeluaikana työssäoloehtoa voi kerryttää vähitellen usean vuoden aikana, enimmillään jopa yli yhdeksältä vuodelta. Mutta edellytyksenä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsylle siis on, että on liittynyt työttömyyskassaan ja kerryttänyt työssäoloehdon kokonaisuudessaan kassan jäsenenä ollessaan.

 

Kirjoittaja: Jukka Nohteri, YKAn juristi

Kassaan liittyminen

Vaihtoehto 1:

Kun liityt YKAan, voit samalla hakea Erkon eli Erityiskoulutettujen työttömyyskassan jäsenyyttä, vaikka et olisikaan töissä. Jäsenyytesi työttömyyskassassa ei silloin ala samaan aikaan kuin jäsenyytesi YKAssa, vaan jää odottamaan aikaa, jolloin aloitat työskentelyn.

Kun sitten aloitat työskentelyn, jäsenmaksusi korottuu 114 euroon kuluvalta kalenterivuodelta. Maksat siis jo maksamasi 29 euron perusjäsenmaksun lisäksi 85 euroa. Oman henkilökohtaisen viitenumerosi ja muut maksuohjeet löydät jäsenen verkkoasioinnista.

Vaihtoehto 2:

Jos et YKAan liittyessäsi valitse hakea työttömyyskassan jäsenyyttä, mutta haluat liittyä työttömyyskassan jäseneksi myöhemmin, sekin onnistuu. Kun aloitat työt, ilmoita jäsenpalveluumme (jasenasiat@yka.fi), että haluat liittyä myös työttömyyskassan jäseneksi.

Kun liityt jäseneksi, jäsenmaksusi korottuu 114 euroon kuluvalta kalenterivuodelta. Maksat siis jo maksamasi 29 euron perusjäsenmaksun lisäksi 85 euroa. Oman henkilökohtaisen viitenumerosi ja muut maksuohjeet löydät jäsenen verkkoasioinnista.

Tärkeät pointit työttömyyskassan jäsenyydestä

  1. Työttömyyskassan jäsenyys aktivoituu vasta, kun olet palkkatöissä.
  2. Vain työttömyyskassan jäsenet voivat saada ansiosidonnaista päivärahaa ja silloinkin tietyin ehdoin. Lue lisää ansiosidonnaisen kertymisestä ja ehdoista!
  3. Työttömyyskassaan ei voi liittyä takautuvasti. Hoida siis kassajäsenyytesi kuntoon heti töidesi alettua, niin alat tietyin ehdoin kerryttää oikeuttasi ansiosidonnaiseen!

Opiskelijan kesätrilogia -sarjassa YKAn asiantuntijat kirjoittavat kolmesta keskeisestä teemasta, jotka koskettavat opiskelijoita kesällä: oman osaamisen käyttäminen ja kehittäminen, kesätyön lakiteknisten solmujen avaaminen ja ansiosidonnaisen työttömyyskassan selkeyttäminen. Lue aiemmin ilmestyneet osat:

Mistä työttömyyskassassa on kyse? Katso video!