Siirry pääsisältöön

SYYspäivät inspiroivat uratarinoillaan jälleen kerran

Vuoden 2021 SYYspäivät järjestettiin lauantaina 23.10. Etätapahtuma tarjosi opiskelijoille uratarinoita yhteiskunta-alan eri sektoreilta ja puheenvuoroja pitkäaikaisilta yhteiskuntaosaajilta. Tapahtuman aikana järjestettiin myös työpajoja, jotka auttoivat opiskelijoita etsimään urapolkuaan ja tunnistamaan omaa osaamistaan, kirjoittaa SYYspäille osallistunut YKA-lähettiläs Franseska Kärkkäinen.

Koronapandemian aikana etätapahtumia on järjestetty paljon. Etäkokouksiin väsyneenä opiskelijana on pakko sanoa, että tämän vuoden SYYspäivät oli oikein onnistunut etätapahtuma! Päivän aikana opin paljon uutta, ja sain uusia ajatuksia eri sektoreilla työskentelystä. Tapahtuman ohjelma oli hyvin suunniteltu viiden tunnin paketti, ja Cuutio-alusta oli virkistävä etätapahtuman järjestämiselle. SYY-Wasa hoiti tapahtuman juontamisen hyvällä asenteella ja asiallisesti, kiitos heille siitä!

Toimin tänä vuonna tapahtuman livesomettajana, minkä takia kiinnitin erityisen tarkasti huomiota SYYspäivien eri ohjelmanumeroihin. Tapahtumaan kutsutut puhujat tekivät kokemuksen erittäin mukavaksi. SYYspäiviltä oli helppo nostaa esiin mieleenpainuvia asioita ja kerätä omia ajatuksia. Päivän aikana julkaistut Instagram-storyt löytyvät SYYspäivien Instagram-profiilin kohokohdista.

 

Paneelikeskustelu mielenkiintoisena tapahtuman käynnistäjänä

”Työelämä eri sektoreilla”-paneelikeskustelu toi esille yhteiskunta-alan eri sektoreilla työskentelevien urakokemuksia. Odotin paneelikeskustelua tapahtuman ohjelmasta henkilökohtaisesti eniten, eikä keskustelun sisältö tuottanut pettymystä. Paneeliin osallistui yhteiskuntaosaajia julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä edunvalvonta- ja järjestösektorilta. Äänessä olivat Järvenpään kaupungin elinvoimajohtaja Marko Lehenberg, Surunauha ry:n toiminnanjohtaja Riika Hagman-Kiuru, konsulttitoimisto MDI:n aluekehittämisen asiantuntija Aleksi Koivisto sekä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n asiantuntija Samuli Maxenius.

Paneelikeskustelu herätti paljon ajatuksia. Opin esimerkiksi sen, että työpaikkaa ei kannata hakea tutkinnon vaan oman osaamisen perusteella. Lisäksi on tärkeää olla mieleltään avoin ja rohkea. Hyvä idea on myös kokeilla työskennellä eri teemojen parissa, sillä monelle yhteiskuntaosaajalle urapolku ei ole selkeä alusta saakka.

Keskustelusta kävi myös ilmi, että yhteiskunta-alalle haetaan monipuolisesti erilaisia osaajia. Työnantajat pohtivat valintaa tehdessään muun muassa sitä, mitä työnhakija tuo mukanaan tiimiin tullessaan. Siksi onkin hyvä tuoda esille, miten oma osaaminen edistäisi työpaikan toimintaa. Erilaisille persoonille löytyy paikat erilaisista tehtävistä; yhteiskuntatieteilijänä voi olla etualalla esiintymässä tai työskentelemällä hiljaisemmassa roolissa taustalla.

Panelistit puhuivat myös siitä, miten tutkinto on auttanut heitä työelämässä. Aleksi Koiviston mukaan tutkinto avaa ovia ja mahdollistaa urakehityksen, mutta työelämässäkin oppii paljon. Marko Lehenberg kertoi, että tutkinnon myötä kehittyneet kriittinen ajattelutapa ja ongelmanratkaisukyky ovat olleet hänelle keskeisiä työelämässä tarvittavia taitoja. Hänen mukaansa yhteiskuntatieteellinen ajattelu on keskeinen osa työelämää: yhteiskunnan ilmiöt ovat monimutkaisia, eikä niihin löydy yhtä oikeaa vastausta. Riika Hagman-Kiuru puolestaan totesi, että yliopisto-opinnoista oppii tärkeän taidon ottaa haltuun iso määrä informaatiota lyhyessä ajassa. Samuli Maxeniuksen mukaan opiskelujen myötä kartutetut perustiedot, kuten ymmärrys poliittisten järjestelmien toiminnasta, ovat olleet työelämässä hyödyksi.

Panelisteilta kysyttiin yhteiskunta-alan sektoreiden tulevaisuuden työtilanteista ja siitä, miksi heidän mielestään heidän oma sektorinsa on paras. Hagman-Kiuru kertoi järjestösektorin edustajana, että järjestössä pääsee työskentelemään lähellä ihmisiä ja tekemään käytännöllistä työtä monipuolisesti. Järjestösektori on nyt pinnalla, sillä sektoriin kohdistuneet leikkaukset peruttiin hetki sitten.

Maxenius totesi edunvalvontasektorin olevan vakaa sektori, joka tekee paljon yhteistyötä muiden alojen kanssa. Lehenberg puolestaan kertoi, että kunnat ja kaupungit ovat vakaita työpaikkoja. Julkisella sektorilla työskentely on hänen mukaansa merkittävää etenkin siksi, että työ vaikuttaa ihmisten päivittäiseen elämään. Yksityistä sektoria edustava Koivisto puhui siitä, kuinka yksityinen sektori on ”tehostuvan tuotteistuva”. Yksityinen sektori on hänen mielestään paras, koska asiat tapahtuvat nopeasti ja työskentely on innovatiivista. Yksityisellä puolella on kuitenkin päästävä myymisen makuun.

Keskustelun lopussa panelistit kehottivat yhteiskunta-alan opiskelijoita olemaan työnhaussa rohkeita ja erilaisia. On olemassa paljon työpaikkoja, jotka kiinnostavat monia hakijoita, joten on kannattavaa miettiä työnhakua ”boksin ulkopuolelta”. Oma paikka työelämästä saattaa löytyä avoimen hakemuksen avulla. Kannattaa olla rohkea!

 

Puhujat esimerkillisinä urakonkareina

Paneelikeskustelun lisäksi SYYspäivien ohjelmaan mahtui puheenvuoroja pitkän uran tehneiltä yhteiskuntaosaajilta Petri Pikkuaholta ja Katri Lammilta. Puheenvuoroissaan he toivat esille sitä, millaista on ollut työskennellä alalla eri vuosikymmenillä ja mitkä asiat ovat tärkeitä kokeneemmille yhteiskuntaosaajille. Puheet inspiroivat minua olemaan tulevaisuudessa rohkea kokeilemaan erilaisia mahdollisuuksia sekä pitämään omista henkilökohtaisista arvoistani ja periaatteistani kiinni.

Pirkanmaan liiton hallintojohtajana työskentelevä Pikkuaho kertoi puheenvuoronsa aikana hänen pitkästä urastaan julkisella sektorilla. Hän toimi pitkään Pirkanmaan alueen eri kuntien johtotehtävissä, kunnes päätyi nykyiseen tehtäväänsä. Pikkuahon työhistoriaan kuuluu myös pitkällinen työskentely soteuudistuksen ”eri tuotantokausilla”. Hänen tarinastaan tuli esille kokemus, jota hän on kerryttänyt pitkän uransa aikana. Pikkuahon mukaan yhteiskunta-ala on kärki, joka pyörittää yhteiskuntaa: yhteiskunta-alan osaajat ovat hänen mielestään erityisen tärkeitä kuntien hallinnossa.

Tapahtuman pääpuhuja, Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) ylitarkastaja Katri Lammi kertoi omassa puheessaan virkamiesetiikasta ja sen tärkeydestä. Valtiontalouden tarkastusvirasto on ollut viime aikoina paljon uutisissa, sillä viraston toiminta on siirtynyt tarkastustoimintaa vaarantavaan suuntaan viimeisien vuosien aikana. VTV:n erilaisissa tarkastustehtävissä pitkään työskennellyt Lammi kertoi, ettei virkamiehen tarvitse pelätä mediaa, jos toimii asianmukaisesti. Hänen mukaansa virkamiehen kannattaa pysyä mahdollisuuksien mukaan poliittisesti sitoutumattomana, koska se helpottaa työtä.

 

Työpajat kannustivat itsetutkiskeluun

Tänä vuonna SYYspäivillä järjestettiin kaksi erilaista työpajaa, jotka auttoivat opiskelijoita hahmottamaan itseään yhteiskuntaosaajina. Muun muassa motivaatiovalmentajana työskentelevän Mira Kivistön vetämässä ”Urakompassi – löydä suuntasi työelämässä”-työpajassa paneuduttiin oman urapolun löytämiseen. Tapahtuman toisessa työpajassa ”Miten yhteiskunta-alan opiskelija voi tunnistaa omaa osaamistaan?” uracoach Milla Helaakoski auttoi opiskelijoita oman osaamisen hahmottamisessa.

Itse osallistuin Helaakosken työpajaan, ja koin sen opettavaiseksi kokemukseksi. Helaakoski antoi opiskelijoille monipuolisia näkökulmia oman osaamisen tunnistamiseen. Hän kävi läpi erilaisia esimerkkejä, miten omaa osaamista voi kuvailla eri tavoin ja samalla kannusti opiskelijoita lopettamaan omien taitojensa aliarvioimisen. Työpajan mukavana lisänä oli selkeä diaesitys, joka auttoi hahmottamaan vielä paremmin sitä, millaista osaamista yhteiskuntaosaajilla voi olla.

Ansiomerkit uutena perinteenä

Kuluneen vuoden aikana SYYn liittohallituksen projektitiimi sai valmiiksi pitkään mietityn ansiomerkkijärjestelmän. Tänä vuonna SYYspäivien ohjelmaan tuli siis uusi perinne, jonka avulla on mahdollista muistaa vanhoja SYY-aktiiveja kunniakkaasta järjestötoiminnasta. Ansiomerkkejä annettiin jokaisen paikallishallituksen eri toimijoille, mitä paikalla olleet vanhat toimijat olivatkin erittäin kiitollisia. Ansiomerkkien jako oli mukavan yhteisöllinen tapa päättää hyvin järjestetty valtakunnallinen työelämätapahtuma.

Kiitos SYYspäivistä 2021!

 

Franseska Kärkkäinen
YKA-lähettiläs 2021–2022