Siirry pääsisältöön
23.8.2012

Työvoiman vuokrauksesta

Viime vuosina työelämässä ovat yleistyneet erilaiset epätyypilliset työsuhteet, joita ovat muun muassa osa-aikainen ja määräaikainen työsuhde. Näiden lisääntyminen kuvastaa työmarkkinoiden epävakautta.

Työnantajat eivät uskalla palkata työntekijöitä vakituisiksi, koska pelkäävät, useimmiten perusteetta, etteivät pääse näistä eroon muutoin kuin maksamalla kalliita korvauksia. Lainsäädännöllisesti tilanne ei ole muuttunut. Työsopimuslain mukaan edelleen pääsääntönä pidetään vakituista työsuhdetta irtisanomisaikoineen ja irtisanomissuojineen. Määräaikainen työsuhde on poikkeus ja sen solmimiseen pitää olla laissa hyväksyttävä peruste.

Työvoimaa vuokraavat yritykset palkkaavat työntekijöitä useimmiten määräaikaisiin työsuhteisiin, jolloin määräaika määräytyy käyttäjäyrityksen työntilauksen mukaan. Työpaikka ja työn valvonta sijaitsevat käyttäjäyrityksessä, mutta hänen palkkansa suorittaa vuokrayritys, joka vastaa myös muista työnantajanvelvoitteista. Juridisesti vuokrayritys on työnantaja ja käyttäjäyritys on vuokra­yrityksen asiakas, johon työntekijällä ei ole sopimussuhdetta.

Usein vuokratyönantajat solmivat määräaikaisia työsopimuksia, joissa määräaikaisuuden syyksi ilmoitetaan asiakkaan työntekijää koskeva toimeksianto. Tällöin käyttäjäyritys ikään kuin määrittelee määräaikaisuuden perusteen ja keston. Koska määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle tulee olla perusteltu syy, voisi ajatella, että tällainen työsopimus olisi pätevä.

Näin ei ole. Korkein oikeus on vuoden alussa antanut ennakko­ratkaisun (KKO 2012:10), jossa määräaikainen työsopimus on todettu laittomaksi silloin kun sen perusteena on ollut käyttäjäyrityksen määrittelemä määräaikaisuus. Työtehtävät eivät ole luonteeltaan määräaikaisia pelkästään sen vuoksi, että työtä teetetään vuokratyönä. Vaikka käyttäjäyrityksellä olisi selvä määräaikainen tarve, esimerkiksi sairauslomasijaisuus, ei tämä yksin riitä, vaan asiaa tulee tarkastella suhteessa työnantaja (=vuokrayritys) ja työntekijä. Koska käyttäjäyritys (=vuokrausyrityksen asiakas) on tämän oikeussuhteen ulkopuolinen taho, ei sen tarpeet ole tässä asiassa määrääviä, eikä silloin ole työntekijän työhön liittyvää objektiivista perustetta määräaikaisuudelle. Ratkaisevaa on vuokrausyrityksen omat edellytykset työn vakituiseen tarjoamiseen.

Korkeimman oikeuden perustelu vaikuttaa järkevältä. Työvoiman vuokraustoimintaa harjoittavien yritysten toiminta on luoteeltaan sellaista, että työntekijälle tarjotaan lyhytaikaisia työrupeamia eri käyttäjäyritysten palveluksessa ja usein sama työntekijä saattaa vaihtaa työskentelypaikkaa jopa saman päivän aikana. Jos tällöin olisi laillista tehdä määräaikaisia työsopimuksia työskentelykohde kerrallaan käyttäjäyrityksen määrittelemänä, antaisi tämä vaivattoman mahdollisuuden kiertää työntekijän irtisanomissuojaa, joka on taattu vain vakituisille työntekijöille.

Arto Vainio
Kirjoittaja on varatuomari ja työoikeuteen erikoistunut asianajaja.

Tarvitsetko lakineuvontaa?

Liiton jäsenenä saat lakineuvontaa sekä työhön että yksityiselämään liittyvissä oikeudellisissa asioissa.