On ollut havaittavissa, että työpaikoilla on yleistynyt uudenlainen tapa päästä työntekijöistä eroon, jossa yhdistetään väärällä tavalla kaksi juridisesti toisistaan riippumatonta lakia: työ-sopimuslaki ja yhteistoimintalaki.
Kun työnantajan ja työntekijän sukset menevät ristiin, mutta työnantajalla ei kuitenkaan ole riittävästi irtisanomiseen oikeuttavia syitä, yritetään usein päästä sovintoon maksamalla työntekijälle korvausta sitä vastaan, että hän sanoo itsensä irti tai työsuhde päätetään yhteisesti sopien. Tällöin on hyvä muistaa, että molemmissa tilanteissa työttömyysturvalakia tulkitaan niin, että työntekijä on itse aiheuttanut työttömyytensä ja kassa asettaa hänelle 90 päivän karenssin päivärahan saamisessa.
Entä sitten jos ei päästä sovintoon? Työsuhde ei useinkaan enää toimi ja työnteosta ei tule mitään. Tähän tilanteeseen työnantajat ovat kehittäneet uudenlaisen keinon: ”mennään sitten yt:n kautta”, millä tarkoitetaan yhteistoimintalain mukaisten neuvottelujen jälkeen irtisanominen taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Mikäli tällaiset syyt ovat oikeasti olemassa, on irtisanominen perusteiltaan laillinen. Silloin pitää kuitenkin muistaa, ettei työnantaja saa palkata samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin uutta työntekijää 9 kuukauteen irtisanomisajan päättymisestä lukien.
Sen sijaan tällöin rikotaan yhteistoimintalakia, vaikka yt-neuvottelu käytäisiinkin kyseisen työntekijän kanssa ja muodollisesti oikein. Yhteistoimintalain 51 §:n mukaan ”jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset kohdistuvat alle kymmeneen työntekijään taikka enintään 90 päivää kestävät lomauttamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, työnantajan katsotaan täyttäneen tässä luvussa tarkoitetun neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty tässä luvussa tarkoitetulla tavalla 14 päivän ajanjaksona niiden alkamisesta, jollei yhteistoimintaneuvotteluissa sovita toisin.” Avainsana tässä litaniassa on ”harkitsemat”. Yt-neuvottelut on käytävä ennen kuin työnantaja tekee päätöksen työntekijän tai -tekijöiden irtisanomisesta. Edellä mainitun kaltaisissa tilanteissa työnantaja on jo ennakkoon päättänyt tietyn työntekijän irtisanomisesta. Tällöin yhteistoimintalain mukainen tarkoitus ei toteudu ja työtekijälle syntyy oikeus saada rahallinen hyvitys, enimmillään 31 570 euroa.
Arto Vainio Kirjoittaja on varatuomari ja työoikeuteen erikoistunut asianajaja
Liiton jäsenenä saat lakineuvontaa sekä työhön että yksityiselämään liittyvissä oikeudellisissa asioissa.
