Kotona tehtävä työ

Työaikasäännösten lähtökohtana on, että säännöllisen työajan lisäksi tehty työ on ylityötä silloin, kun se tehdään työnantajan aloitteesta.

Arto Vainio

Työaikalakia ei sovelleta työhön, jota työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä. Tästä on vedetty sellainen johtopäätös, että kaikki kotona tehtävä työ on työaikalain ulkopuolella. Käytännössä useat työntekijät näinä aikoina tekevät kuitenkin kotona työtä normaalin työpäivän lisäksi iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.

Työaikalaki on vuodelta 1996. Silti kotityöstä ei ole juurikaan oikeuskäytäntöä. Korkein oikeus on vuonna 2002 antanut ennakko-ratkaisun, jossa viihdelinjan puhelinkeskustelijan kotona tekemä työ katsottiin työaikalain alaiseksi, koska työnantaja oli etukäteen tehnyt päivystyslistat ja työnantajalla oli mahdollisuus puhelinoperaattorilta saada tiedot puhelujen kestoista ja ajankohdista. Korkein oikeus piti oleellisena sitä, ettei työntekijällä ollut mahdollisuutta päättää itse, milloin työn tekee, että työnantajalla oli tosiasiallinen mahdollisuus valvoa työtä ja että se myös käyttää tätä valvontaoikeuttaan.

Vuonna 2008 on työ-neuvosto antanut lausunnon moderaattorin työstä. Tämä työ on internetin avustuksella tapahtuvaa asiakasneuvontaa virtuaalipalveluna. Työ suoritetaan kotona. Työnantaja laati työvuorolistat etukäteen. Moderaattorit laativat jälkikäteen raportin tekemistään tunneista palkan maksamista varten. Työneuvosto katsoi, että kyseinen työ on työaikalain alaista.

Ratkaisevana oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on pidetty yhtäältä sitä, voiko työntekijä päättää, milloin työn suorittaa, ja toisaalta sitä, onko työnantajalla tosiasiallisia mahdollisuuksia valvoa työajan käyttöä.

Vuoden 1996 työaikalaissa on kutakuinkin saman sisältöinen kotityösäännös kuin vuodelta 1946 olevassa laissa. Työelämä on kuitenkin muuttunut erittäin paljon lakien säätämisten jälkeen. Tieto-tekniikkaa käytetään hyväksi runsaasti ja internet on mahdollistanut työn tekemisen etätyönä, kotona ja/tai matkoilla.

Lisäksi globalisoitumisen myötä on aloja, joilla toimivat työnantajat edellyttävät työskentelyä samaan aikaan maapallon eri puolilla. Asiantuntijatehtävissä työntekijä joutuu usein käymään sähköposti-keskustelua ulkomailla sijaitsevan pääkonttorin tai asiakasyrityksen kanssa iltaisin tai öisin. Syynä on se, että maapallon toisella puolella on normaali työaika eri aikaan. Kuuluuko tällainen työ työaikalain puitteisiin? Kysymys on useimmiten ylityöstä ja sunnuntaityöstä.

Työaikasäännösten lähtökohtana on, että säännöllisen työajan lisäksi tehty työ on ylityötä silloin, kun se tehdään työnantajan aloitteesta. Tätä on tulkittu laajentavasti siten, että kun työ on ollut työnantajan kannalta välttämätöntä tehdä juuri tiettynä ajankohtana, on tällainen työ hyväksytty korvattavaksi ylityöksi. Nykyaikaisen tietotekniikan avulla tällainen työ voidaan suorittaa kotona ja työnantaja antaa tätä varten usein välineen – kannettavan tai kiinteän tietokoneen – ja edellyttää, että työ suoritetaan illalla tämän välineen avulla kotoa käsin. Työnantaja voi sitten seurata työajan käyttöä sähköpostiliikenteen avulla.

Pitäisin hyvinkin mahdollisena, että edellä mainittu työ kuuluu työaikalain piiriin silloin, kun työnantaja antaa etukäteen määräyksen sen tekemiseen (joko nimenomaisesti tai hiljaisesti edellyttäen), työ on edellä mainituista syistä tehtävä muuna kuin säännöllisenä työaikana ja työtä on mahdollista valvoa esimerkiksi sähköpostiliikenteen avulla.