Henkilöstön edustajat voivat olla työpaikoilla monenlaisissa tehtävissä ja rooleissa, joista ehkä tunnetuin on luottamushenkilön toimi. Yhteistä rooleille on, että niissä toimivat ovat työntekijöiden itse keskuudestaan valitsemia henkilöitä, jotka nauttivat henkilöstön luottamusta.
Henkilöstöedustajien (HED) päätehtävänä on tarjota arkipäivän apua ja turvaa liiton jäsenmaksua maksaville työntekijöille. Monesti henkilöstöedustajalle kuuluu myös työpaikalla noudatettavan työ- ja virkaehtosopimuksen soveltamisen valvonta. Hedit edustavat henkilöstöä myös yhteistoimintaneuvotteluissa. Nämä voivat koskea niin henkilöstön vähentämistä tai lomauttamista kuin mukavampien uudistusten toteuttamista, kuten työyhteisön ergonomian kehittämistä.
– Paikallisesta sopimisesta ja sen roolin vahvistumisesta puhutaan paljon. Henkilöstöedustajilla on sopimisessa suuri rooli ja vastuu, ja se kasvaa entisestään, mikäli asioista neuvotellaan vielä aiempaa enemmän paikallisesti, sanoo neuvottelupäällikkö Nuutti Pursiainen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:stä.
– Jonkinlaisena positiivisena kehityskulkuna on nähtävissä, että henkilöstöedustajan rooli päivittäisestä ongelmanratkaisijasta ja ukkosenjohdattimesta on muuttumassa entistä enemmän kehittäjän suuntaan, YKAn neuvottelupäällikkö Petri Toiviainen kiittää.
Henkilöstöedustajille tarjoavat koulutusta niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin neuvottelujärjestöt (JUKO ja YTN). Koulutuksissa keskitytään perusasioiden, kuten työ- ja virkaehtosopimusten sisällön ja muutosten, työlainsäädännön ja työsuojeluasioiden lisäksi neuvottelutaitoihin ja talousosaamisen hiomiseen.
– Tämä on neuvottelujärjestöjen tehtävä, koska henkilöstöedustajat ovat pääsääntöisesti neuvottelujärjestöjen mandaatilla tehtävässään, Toiviainen korostaa.
– Myös YKA pitää yhteyttä jäseninään oleviin henkilöstöedustajiin sekä tukee ja auttaa heitä tehtävän hoitamisessa, Pursiainen lisää.
Ylitarkastajana Maahanmuuttoviraston lupa- ja kansalaisyksikössä (MIGRI) toimiva Teemu Ihalainen aloitti hed-uransa vuonna 2014.
– Olin ”makustellut” ajatusta luottamusmiehenä toimimisesta jo jonkin aikaa, koska laajempi näkökulma viraston toimintaan kiinnosti. Kun sitten vuoden 2014 luottamusmiesvaaleissa puuttui yksi ehdokas, ilmoitin vaalikokouksessa olevani käytettävissä varaluottamusmiehen tehtävään, Ihalainen kertoo.
Ihalainen toimii toista kautta MIGRIn pääluottamusmiehen tehtävässä. Viimeisin kausi sinetöitiin tammikuussa 2019, joten edessä ovat uudet vaalit ensi vuoden alussa. Myös näihin Ihalainen on halukas ilmoittautumaan voidakseen jatkaa luottamustehtävässään.
Ihalaisen mukaan palkitsevinta luottamustoimessa on se, kun saa autettua yksittäistä jäsentä esimerkiksi palkkaan liittyvässä erimielisyysasiassa.
– Tässä lopputuloksella eli sillä, että jonkun palkka nousee, on hyvin konkreettinen merkitys. Toisaalta työnantajan kanssa saavutettu hyvä neuvottelutulos tuottaa aina mielihyvää.
Luottamusmiehen harteille kuuluvat myös ikävien asioiden käsitteleminen, esimerkiksi työntekijöiden vähentämisen tarvetta arvioiviin yt-neuvotteluihin osallistuminen.
– Olen ollut mukana yhteistoimintaneuvotteluissa, jotka koskivat koko organisaation henkilöstön lomauttamista syksyllä 2019. Olin myös mukana yhden vastaanottokeskuksen lakkauttamista koskevissa yt-neuvotteluissa. Lomauttamisilta vältyttiin, mutta vastaanottokeskus lakkautettiin. Onneksi työntekijöille kuitenkin löytyi töitä lakkautuksen jälkeen MIGRIn muista toimipisteistä.
Vaikka neuvotteluja käytiin molemmissa tapauksissa hyvässä hengessä, Ihalaisen mukaan molemmissa prosesseissa henkilöstöjärjestöt antoivat kritiikkiä siitä, että päätöksiä oli tehty jo ennen neuvotteluja.
– Esimerkiksi vastaanottokeskuksen lakkauttamispäätös oli annettu ennen yt-neuvottelujen aloittamista. Ylipäätään tietoa saatiin liian myöhään, jotta olisi ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa lopputulokseen, Ihalainen harmittelee.
– Tilanne on muissakin organisaatioissa varsin tuttu, hän myöntää.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen on toiminut aiemmin erilaisissa YKAn luottamustehtävissä. Nykyisin häntä kiinnostavat etenkin työelämään ja työhyvinvoinnin edistämiseen liittyvät asiat, joihin pääsee henkilöstöedustajana vaikuttamaan.
Kiiskinen kokee henkilöstöedustajan tehtävässään haasteena sen, että edustettavat henkilöt ovat hyvin heterogeenisia eli soviteltavia mielipiteitä on hyvin erilaisia.
– Monesti joudumme enemmistöpäätöksillä ratkomaan sen, mikä on henkilöstön ääni.
Palkitsevana Kiiskinen kokee sen, kun hän on onnistunut omilla toimillaan vaikuttamaan työntekijöiden hyvinvointiin – esimerkiksi helpottamalla käytännön ratkaisuilla henkilöstön työn tekemisen sujuvuutta.
– Eri tiimeillä on aiemmin ollut erilaisia käytäntöjä, ja tämä on aiheuttanut sekaannusta. Yhteisellä ohjeistuksella ja pelisäännöillä olemmekin onnistuneet helpottamaan monien työntekoa.
Entä miten koronakevät on vaikuttanut henkilöstöedustajan tehtävien hoitamiseen ja vastuualueisiin?
Kiiskisen mukaan hänen organisaatiossaan etätyötä koskeva etäohjeistus kirjattiin jo vuonna 2018, joten siltä osin sopeutuminen keväiseen etätyömääräykseen sujui vaivatta. Vaikeammin ratkottavissa on ollut uudessa tilanteessa muun muassa se, miten kommunikaatioyhteyttä ylläpidetään esimiehen ja työkavereiden kanssa.
– Myös lounasetuuteen liittyviä käytännön kysymyksiä on työntekijöiden kanssa pohdittu, koska lounaspaikkoja oli erityisesti kevään aikana hyvin paljon kiinni. Nyt syksyllä, kun koronatilanne vain jatkuu, yleiseen työhyvinvointiin ja työergonomiaan liittyviä asioita on tuotu esille ja viety myös eteenpäin, Kiiskinen korostaa.
HEDien valinnasta säädetään joko laissa tai sovellettavassa työ- tai virkaehtosopimuksessa.
