Ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuus
Millainen on ammattiyhdistysliikkeen rooli työelämän ollessa voimakkaassa muutoksessa? Aiheesta keskustelevat ay-kenttään perehtyneet politiikan ja viestinnän osaajat, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n (YKA) puheenjohtaja ja SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm sekä Ellun Kanojen kehitysjohtaja Sini Korpinen.
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry (YKA) täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Sen kunniaksi Duunitori julkaisee seitsemän artikkelia, joissa esitellään yhteensä neljätoista yhteiskuntatieteilijää.
Hae YKAn jäseneksi »
Sini Korpinen on sanavalmis valtiotietieteiden maisteri, joka on toiminut suurimman osan työurastaan edunvalvontatehtävissä ja politiikassa. Takana ovat pestit esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liiton pääsihteerinä ja Kokoomuksen poliittisena suunnittelijana. Nykyisin hän työskentelee Ellun Kanoilla kehitysjohtajana.
Korpinen on intohimoinen politiikan harrastaja. Yksi sen ilmentymistä on Politbyroo-niminen podcast, jota hän nauhoittaa ystäviensä kanssa. Feministiksi tunnustautuvaa Korpista voi myös kuulla Radio Helsingin politiikan ajankohtaisohjelma Tasavallan asiantuntijapaneelissa.
Antton Rönnholm on SDP:n puoluesihteeri ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n (YKA) puheenjohtaja. Hän on toiminut YKAn hallituksessa vuodesta 2015 ja valtuustossa vuodesta 2010 lähtien. Rönnholmilla on kaksi yhteiskuntatieteellistä tutkintoa.
Politiikan ja viestinnän parissa uraa tehnyt Rönnholm myöntää, että harrastuksille jää työn ja luottamustehtävien vuoksi liian vähän aikaa. ”Saarnaan työelämän ja vapaa-ajan tasapainosta, mutta en itse pysty pitämään siitä huolta”, hän naurahtaa. Kun aikaa löytyy, Rönnholm kehittää kädentaitojaan erityisesti puutöiden parissa.
Mikä on ollut työurasi punainen lanka? ”Olen aina ajatellut, että maailmasta pitää tehdä vähän parempi paikka. Yhteiskunnan täytyy säilyä paikkana, jossa ihmiset lähtökohdistaan riippumatta saavat itsestään ulos täyden potentiaalin.” – Sini Korpinen. ”Yhteiskunnallisuus eri tavoin. Toinen punainen lanka voisi olla kokeilunhalu ja uteliaisuus.” – Antton Rönnholm
Mikä on ollut työurasi punainen lanka? ”Olen aina ajatellut, että maailmasta pitää tehdä vähän parempi paikka. Yhteiskunnan täytyy säilyä paikkana, jossa ihmiset lähtökohdistaan riippumatta saavat itsestään ulos täyden potentiaalin.” – Sini Korpinen.
”Yhteiskunnallisuus eri tavoin. Toinen punainen lanka voisi olla kokeilunhalu ja uteliaisuus.” – Antton Rönnholm
”Kun työ muuttuu, on ay-liikkeenkin muututtava”, linjaa Rönnholm. Luottamukseen, yhteistyöhön ja avoimuuteen perustuvassa pohjoismaisessa työmarkkinamallissa hän ei kuitenkaan näe valuvikaa. ”Se on tuottanut positiivisia tuloksia historiallisesti”, hän muistuttaa ja mainitsee esimerkkinä positiivisen tuottavuuskehityksen ja sen hedelmien muuta maailmaa tasaisemman jakautumisen työn, pääoman ja ammattien välillä. Ammattien ja ihmisten tarpeiden muutos on kuitenkin väistämätön. ”Yksilölliset valinnat on otettava paremmin huomioon”, Rönnholm neuvoo.
Korpisen mielestä ay-liikkeen ongelma on pyrkimys uskottavasti pitää kiinni kahdenlaisista ihmisistä: niistä, jotka ovat saaneet nauttia tyypillisistä, vakituisista työsuhteista sekä niistä, joiden työura koostuu lyhyemmistä pätkistä ja silpputöistä. ”Jos yrität pitää kiinni vanhan maailman keinoilla molemmista ryhmistä, päädyt väistämättä näyttämään persettä uudelle sukupolvelle”, Korpinen sivaltaa.
Korpisen mielestä ammattiliitot saattavat kärsiä keskusliiton tekemisistä. ”Keskusliitoilla on aika ummehtunut maine”, hän väittää. ”Itse erosin aikoinaan ammattiliitosta, koska Akavan mielestä viimeisimpänä tulleiden työntekijöiden – eli yleensä nuorten – tulisi lähteä ensimmäisenä yt-neuvottelujen koittaessa.” Mielipahaa lisäsi se, ettei oma ammattiliitto haastanut keskusjärjestöä asiassa. Yksittäisten ammattiliittojen pitäisikin avata suunsa ollessaan eri mieltä. ”Ei se hajota ammattiyhdistysliikettä”, hän sanoo.
(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)
Antton Rönnholm harmittelee, miksei osaamistason nousua pidetä relevanttina ratkaisuvaihtoehtona tuottavuuden nuosuun, vaan julkisuudessa keskustellaan aina siitä, että palkkoja on alennettava tai on tehtävä enemmän työtunteja. (Kuva: Vesa Laitinen)
Rönnholm on Korpista maltillisempi. Akavalle hän antaa kiitosta aiempaa viestinnällisemmästä roolista. ”Kaikista asioista ei olla kuitenkaan ihan samaa mieltä”, YKAn puheenjohtaja myöntää. Akavan eri liitot sopeutuvat muutoksiin eri tahdissa. ”Tässä täytyy edelläkävijäliittojen edistää tavoitteita”, hän sanoo ja korostaa rohkeuden merkitystä vaikuttamisessa.
Rönnholm painottaa opiskelijoihin kohdistuvan niin sanotun ennakoivan edunvalvonnan merkitystä. ”Epätyypillisissä työsuhteissa olevien määrä on kasvussa, ja heitä sekä yrittäjiksi siirtyviä palvelemme koko ajan uusin tavoin”, hän lisää. Korpinen peräänkuuluttaa ay-liikkeeltä kykyä luoda nahkansa uudelleen.
Korpisen mielestä ay-liike palvelee niitä, joilla menee hyvin. ”Työttömiä, maahanmuuttajia tai silpputyötä tekeviä se ei palvele mitenkään”, hän jyrähtää. ”Akava puhuu siitä, että 1000 euron palkankorotuksen saaneelle ei jää siitä käteen kuin 500 euroa. Se on totta ja se tenhoaa hyvin toimeentulevassa joukossa. Kuitenkin ne, jotka tekevät silpputyötä tai eivät ole toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, ihmettelevät, että mitä helvettiä nuo inisevät. On hyvä pitää kiinni siitä, että työn tekeminen kannattaa, mutta kysymys kuuluu, onko se ay-liikkeen keskeinen tehtävä.”
Korpisen mukaan täytyy lakata uskottelemasta ihmiselle, että talouden turbulenssi on vain välivaihe. ”Tämä on ehkä uusi normaali”, hän sanoo ja arvioi, että ay-liikkeen toimijat ovat itsekin tajunneet, että jokin nykyisessä yhtälössä mättää, mutta muutosta ei ole kyetty vielä sanoittamaan.
Joidenkin mielestä keskusjärjestöllä ei ole mitään merkitystä, kun keskitetyistä sopimuksista luovutaan. Sopiminen muuttaa muotoaan mutta ei kuitenkaan katoa mihinkään. ”Paikallinen sopiminen kenties etenee, mutta sopimista sekin on”, Rönnholm muistuttaa. Ay-liikkeen onkin tuettava jäseniään ja ajettava heidän etujaan kaikissa sopimistilanteissa.
Rönnholmin mielestä esimerkiksi työlainsäädäntöön, sosiaalivakuutuskysymyksiin ja elinkeinopolitiikkaan vaikuttaminen voidaan nähdä jatkossakin ay-liikkeen tehtävänä. Keskusjärjestöistä tulee viestinnällisiä organisaatioita ja yhteiskunnallisia keskustelijoita, joiden vaikuttavuus perustuu siihen, kuinka tehokkaasti ne pystyvät muokkaamaan mielipiteitä. Lakkoasetta Rönnholm ei ole silti valmis heittämään romukoppaan: ”Työntekijän ja työnantajan välillä vallitsee aina vaikutusvallan epäsymmetria, ja sen tasapainoksi tarvitaan joukkovoimaa.”
Ay-liikkeen ongelma on siinä, että sen tehtävä on toimia maailmassa, jossa ihmisillä on enemmän pelkoa kuin toivoa. – Sini Korpinen
Korpisen mukaan ay-liike lakkaa olemasta massojen etujen puolustaja, sillä yhä eriytyneemmässä työelämässä ei ole enää massojen etua. Tilalle Korpinen tarjoaa roolia ihmisten sparraajana, joka antaa välineitä selvitä uudenlaisesta työelämästä. ”En usko, että isoa taistelua enää käydään työajoista tai vastaavista. Ay-liike tulee takamatkalta siihenkin keskusteluun – hyvä että ylipäätään tulee”, Korpinen pohtii. Akavaa Korpinen suomii kädenlämpöisestä maineesta: ”Ay-liikkeestä minulle eivät tule ensimmäisenä mieleen Akava, YKA, TEK tai Suomen Ekonomit vaan ahtaajat, AKT, SAK ja PAM.”
”Työelämäämme rasittavat aikojen saatossa syntyneet ihmeelliset lehmänkaupat”, Korpinen sanoo ja paheksuu ay-liikettä siitä, ettei se ole kyennyt neuvottelemaan saavutettujen etujen purkamisesta uusien etujen saamiseksi. ”Se ei ole vain sitä, että yhteisen hyvän, kikyn ja veneessä istumisen kunniaksi luovumme eduista vaan etujen päivittämisestä vastaamaan tätä päivää”, Korpinen toteaa. ”Ay-liikkeen on pystyttävä katsomaan maailmaa puhtaalta pöydältä. Eli jos systeemi järjestettäisiin tähän aikaan sopivaksi, niin miten se järjestettäisiin?” hän kysyy.
Rönnholmin mielestä ammattiyhdistysliikkeen on tarjottava jäsenistölleen malleja ja näkemystä siitä, mihin työelämä on menossa. Mitä enemmän ihmiset saavat uusia eväitä muutoksessa pärjäämiseen, sitä vähemmän muutosta pelätään.
Korpisen mielestä ay-liikkeeltä puuttuu uskottava ratkaisu digitalisaation synnyttämään murrokseen. ”Tällöin sinun on helpompi olla tyyppi, joka lupaa muutosta pelkääville ihmiselle pitävänsä huolen siitä, että jatkossakin kaupan kassalla on töitä eikä itsepalvelukassoja”, hän provosoi. Aloilla, joissa työt katoavat, ammattiliiton tulee sanoa ääneen, että vanhalla osaamisella ei enää pärjää, ja auttaa jäseniä osaamisen päivittämisessä.
Rönnholmin mielestä yhteiskuntaamme vapautuisi enemmän luovuutta, jos keskittyisimme uhkien sijaan mahdollisuuksiin. Digitalisaation mukanaan tuoma tuottavuuden kasvu luo ihmisille valtavasti hyvää, kunhan kasvun hedelmiä jaetaan. ”Ei se luo lisäarvoa tai uutta kasvua yhteiskunnalle, jos toisilta lähtee työt ja toisille kasautuvat osinkotuotot”, hän näpäyttää.
Parhaimmillaan yhteiskuntatieteilijä on laaja-alainen, monialainen generalisti, jolla on ymmärrystä ja intuitiota monenlaisista kehityskuluista sekä kyky vetää niitä yhteen. Sellaisia hommia tulee tulevaisuudessakin aina olemaan. – Antton Rönnholm
Töiden häviämistä on pelätty aina, mutta nyt huoli ulottuu myös akavalaiseen kenttään. ”Uskon, että ihmisillä on uudenlaisia voimavaroja ja juttuja, joita voimme keksiä. Työpaikkoja on aina syntynyt ja niitä syntyy jatkossakin”, Rönnholm arvioi mutta muistuttaa samalla, että parhaat edellytykset menestyä ovat niillä, jotka uskaltavat kulkea muutoksen eturintamassa.
Myös maahanmuuttajien kasvava määrä työmarkkinoilla puhuttaa suuresti. ”Nykyisellä väestökehityksellämme maahanmuuttajista tulee entistä tärkeämpi resurssi työmarkkinoillamme”, Rönnholm painottaa. Ongelmaksi hän näkee maahanmuuton silloin, jos uusien työmarkkinoille tulevien kautta pyritään polkemaan minimiehtoja. ”Minimiehdot ovat myös rehellisesti toimivien yritysten etu. Sääntöjen tulee olla kaikille samat”, hän linjaa. Korpinen jatkaa samasta aiheesta: ”Suhtautumisessa maahanmuuttajiin on se paradoksi, että maahanmuuttajia syytetään samaan aikaan sekä sosiaaliturvan väärinkäyttämisestä että työpaikkojen viemisestä.”
”Yhteiskunnalla pitää olla intressi, että ihmisten osaamistaso nousee”, Rönnholm sanoo. ”Sitä kautta tulee korkeamman lisäarvon työpaikkoja katoavien tilalle”, hän jatkaa. Ay-liikkeen tehtävänä on ajaa kehitystä eteenpäin. Osittain se tarkoittaa konkreettisia koulutuspalveluja. ”Emme voi kuitenkaan opettaa vain tiettyjä asioita, koska emme tarkalleen tiedä, mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan”, Rönnholm muistuttaa.
Korpinen korostaa työelämätaitoja, kuten medialukutaitoja, kriittistä tiedonhakua ja oppimaan oppimista. Ay-liikkeen tuleekin ottaa kansansivistyksellisen rooli, jonka puitteissa se tarjoaa ymmärrystä työelämässä tarvittavista taidoista. ”Mielestäni ay-liikkeellä olisi täydellisesti se rooli otettavana”, hän kannustaa. Liitoilla on oltava käsitys siitä, mitä milläkin alalla on tapahtumassa. ”Tarvitaan dataa siitä, mitkä nimikkeet ovat kadonneet ja mitkä nimikkeet ovat tulleet. Tai millaisella koulutustaustalla ja kokemuksella tehdään mitäkin duunia”, Korpinen luettelee. ”Ilman sitä on vaikeaa toimia sparraajana muuttuvassa työelämässä”, hän korostaa.
Koulutus on Sini Korpisen mielestä asia, joka antaa aina jotain eikä vie mitään pois. Se lisää mahdollisuushorisontteja ja muistuttaa sinua siitä, ettet tiedä kaikesta kaikkea. (Kuva: Vesa Laitinen)
Korpinen väittää, että hänen sukupolvensa, kolmekymppiset, ymmärtää edellisiä sukupolvia paremmin, että se mikä on relevanttia tänään, ei välttämättä ole sitä enää huomenna. ”Olen vaihtanut työpaikkaa noin kahden vuoden välein. Isäni mielestä se on hävityksen kauhistus, koska en ole hänen mielestään sitoutunut yhteenkään työnantajaan”, hän naurahtaa.
Yksilön vastuuta muutokseen sopeutumisessa ei voi korostaa liikaa. Rönnholm kertookin jäävänsä pohtimaan aina uudestaan Ruotsin STTK:n vastineen eli TCO-keskusliiton kampanjassaan käyttämää viestiä: ”Työmarkkina-asemasi ei ole se työpaikka mikä sinulla on nyt, vaan se, minkä voit seuraavaksi saada.” Sillä muistutetaan meitä kaikkia siitä, että täytyy myös itse aktiivisesti kehittää osaamistaan.
(Vinkit: Sini Korpinen)
Artikkelin kuvat: Vesa Laitinen
Hae oheisen linkin kautta!
