Siirry pääsisältöön
17.1.2019

Töissä YKAssa: Taloustilanne heijastuu juristin työhön

Esittelyn kohteena tällä viikolla on YKAssa pisimpään työskennellyt juristi, joka kokemuksensa myötä myös koordinoi lakipalveluiden toimintaa. Minkälainen matka on takana maatilan maisemissa lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneellä henkilöllä, joka päätyi kaupunkiin lakia lukemaan ja lopulta YKAan juristiksi? Otetaan selvää.

Olen saapunut 11 vuotta YKAn juristina toimineen Jukka Nohterin toimistohuoneeseen, jonka ikkunasta avautuu viihtyisä kattonäkymä. ”Tervetuloa peremmälle”, Jukka sanoo hymyillen katseeni pyöriessä vimmatusti ympäri huonetta. Toimistohuoneen tunnistaa nopeallakin silmäyksellä juristin asuttamaksi. Tietokoneen näytön tukena toimii paksu lakikirja ja työpöydän vierustalla makoilee useita lakiaiheisia julkaisuja. Jukka kertoo työnkuvansa YKAssa koostuvan jäsenten työ- ja virkasuhdeneuvonnan lisäksi muun muassa nuorempien kollegoiden perehdyttämisestä sekä neuvontapalveluiden toiminnan koordinoinnista.

Kuinka sitten ammattiin päädyttiin? ”Opiskelin Helsingin oikeustieteellisessä, jossa suuntasin opintoni työoikeuteen. Valitsin alan taktisesti, kun huomasin työoikeuteen liittyviä töitä olevan paljon tarjolla.” Järjestötoiminta puolestaan tuli läheisesti tutuksi jo opiskeluaikana. Jukka kuvailee, että yhdeksän ylioppilaskunnassa ja muissa opiskelijajärjestöissä vietetyn vuoden jälkeen työmarkkinajärjestöön siirtyminen tuntui luonnolliselta. ”YKAan päädyin opiskeluaikana luomieni verkostojen avulla, sillä tuttuni värväsi minut sijaisuuden kautta tänne töihin”, hän lisää.

Keskustelumme katkeaa puhelimen soittoääneen. Tässä vaiheessa Jukka ohjeistaa, että jäsenten kanssa keskustelut käydään aina yksin suljetussa tilassa, joten odotan jäsenneuvonnan päättymistä maltillisesti Jukan toimistohuoneen lasioven takana.

Puhelun jälkeen palaan takaisin huoneeseen. ”Mikä on yleisin jäsenten esittämä lakikysymys?”

”Viime aikoina eniten kysymyksiä on tullut oma-aloitteisesta työpaikan vaihtamisesta eli mm. irtisanoutumisesta, lomista palvelussuhteen päättyessä sekä uuden palvelussuhteen ehdoista”, Jukka vastaa tottuneen oloisesti. ”Kysymyksissä heijastuu usein sen hetkinen talous- ja työmarkkinatilanne. Nyt suhdanteet ovat olleet suotuisat, kun taas esimerkiksi finanssikriisin aikaan kysymykset olivat täysin erilaisia luonteeltaan.”

 

Googlesta ei ole apua monimutkaisissa oikeuskysymyksissä

Entä kuinka Jukan näkemyksen mukaan jäsenet hyötyvät palvelussuhdeneuvonnasta?

”Parasta jäsenten näkökulmasta on se, että heidän ei tarvitse itse osata kaikkia oikeudellisia asioita, kuten työsuhteen ehtojen määräytymisen sääntöjä. Nämä ovat monimutkaisia asioita, joihin on vaikeaa löytää oikeita vastauksia”, Jukka muistuttaa ja jatkaa: ”Googlesta ei näissä kysymyksissä ole juurikaan apua, sillä etsittävä asia ei välttämättä määräydykään netistä löytyvien lakipykälien mukaan, vaan asiassa voi tulla sovellettavaksi esim. työehtosopimuksen tai työsopimuksen ehto. Ja sitten pitää tietää, mikä sääntö on juuri käsillä olevassa tapauksessa relevantti.”

Nyökyttelen vastauksen sisällölle. Mikä työssä motivoi erityisesti? ”Jäsenten auttaminen sekä jatkuva palaute ainakin”, hän vastaa. ”Tässä työssä pitää omata halua auttaa sekä osata samaistua jäsenten erilaisiin elämäntilanteisiin keskustelujen aikana. Usein tilannetta käydään läpi laajemminkin kuin pelkästä juridisesta näkökulmasta.” Jukka painottaa myös, että keskustelun seasta pitää osata erottaa juridisesti merkittävät asiat.

Tässä työssä pitää omata halua auttaa sekä osata samaistua jäsenten erilaisiin elämäntilanteisiin keskustelujen aikana.

Jukka kertoo, että nuoruudessaan hän harkitsi myös maanviljelijäksi ryhtymistä. ”Olen kotoisin Varsinais-Suomesta maatilalta, jossa kaikki tilan työt tulivat jo varhaisnuoruudessani tutuiksi. Kuitenkin lakiopinnoista kiinnostuminen vei tieni pois syntyseuduilta.” Jukan kanssa keskustellessani korostuu myös vahvasti perhekeskeisyys. ”Olin 14 kuukautta perhevapaalla, kun poikani oli pieni. Sen jälkeen olen tehnyt lyhennettyä työviikkoa jo kahden ja puolen vuoden ajan, jotta kykenen viettämään mahdollisimman paljon aikaa hänen kanssaan”, hän kertoo.

Lopuksi: Mikä on parasta, mitä voi tehdä 5-vuotiaan pojan kanssa?

”Kirjojen lukeminen. Viime vuonna luimme lähes 50 kirjaa. Tällä hetkellä menossa ovat Risto Räppääjät.”

 

Teksti ja kuvat: Jaana Järvi, viestinnän harjoittelija