Helsingin Sanomien kolumnissa 25.2.2024 annettiin ymmärtää, että julkinen hallinto on Suomessa paisunut käsistä. Kuitenkin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tilastot osoittavat, että julkisen sektorin osuus työllisestä työvoimasta on pienimmillään 50 vuoteen.
Erityisesti valtiosektorin henkilöstö on vähentynyt 1980-luvun alusta noin 130 000 hengellä, joka on enemmän kuin Kuopiossa on asukkaita. Valtionhallinnon työntekijöiden suhde julkisen sektorin kokonaismenoihin on Suomessa Euroopan unionin pienimpiä.
Toisin kuin Yläjärvi kolumnissaan väittää, julkisessa hallinnossa työt eivät jatku kuten ennenkin: Orpon hallitus tavoittelee hallinnon tuottavuusohjelmalla 243 miljoonan euron säästöjä. Sama julkishallinnon supistamisinto koskee myös hyvinvointialueiden ja kuntien hallintoa.
Kun hallintoa supistetaan, toimintoja ulkoistetaan, ja se maksaa. Yksityistäminen ja sen tulosten seuraaminen luovat uusia kustannuksia, joten hallinnon karsiminen ei välttämättä edes tuo toivottuja säästöjä. Osa julkisen sektorin toiminnasta näkyy siis myös yksityisen sektorin työllisyytenä, joten nuppien laskemisen sijaan usein olisi hyvä katsoa euroja.
“Mielikuva siitä, että olisi jokin valtava määrä turhaan hallinnon eri portailla toimivia paperinpyörittelijöitä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. On helpompi syyttää hallintoa kuin pyrkiä ratkomaan oikeita ongelmia, eli vääristynyttä huoltosuhdetta, osaajapulaa ja nuorten mielenterveyskriisiä, jotka lisäävät päivä päivältä painetta myös valtion budjettikirjaan”, toteaa Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen.
Hallintoa kurjistava politiikka lisää jo nyt valtavaa työelämäongelmaa, työssä uupumista, joka lisää riskiä muiden mielenterveyden häiriöiden puhkeamiseen. Mielenterveyssyiden vuoksi menetettyjen työpäivien kustannus on Työterveyslaitoksen arvioiden mukaan 17–18 M€ joka vuosi. Pelkästään kunta-alalla työkyvyttömyyden kustannukset ovat 2,2 miljardia vuosittain.
YKAn valtionhallinnossa työskenteleville jäsenilleen maaliskuussa 2023 teettämän kyselyn mukaan vain kolmannes kokee resurssien riittävän työtehtävien suorittamiseen määräajassa ja huolellisesti. Lähes puolet kokee vähintään viikoittain työkuormansa liian suureksi. Sama määrä arvioi, että virheiden ja vahinkojen riski on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana.
“Hallinnosta leikkaamisellakin on rajansa. Hallituksen tavoitteiden toteuttaminen laadukkaasti hallituksen väristä ja tavoitteista riippumatta vaatii riittävän määrän yhteiskuntaosaajia. Lisäksi on onnistuttava kehittämään johtamista ja puuttumaan henkilöstön suureen vaihtuvuuteen”, kommentoi YKAn julkisten alojen neuvottelupäällikkö Petri Toiviainen.
YKA näkee huolestuttavana, että valtakunnan johtavassa mediassa esitetään kritiikittä näkemyksiä tuhansien ihmisten erityisosaamista vaativasta työstä vääriin faktoihin nojaten ja vahingollisia mielikuvia vahvistaen.
“Vaikka kolumnin faktat olivat valitettavan paljon pielessä, nosti se esille tärkeän keskustelun hallinnon supistamisen rajoista ja siitä, onko siinä ylipäätään järkeä. Hallinnon kurjistamiselle tarvitaan nyt stoppi”, toteaa Pöyhönen.
Lisätietoja Ainomaija Rajoo, johtava asiantuntija, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ainomaija.rajoo@yka.fi, p. 050 473 6396
Petri Toiviainen, julkisen sektorin neuvottelupäällikkö, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut petri.toiviainen@yka.fi, p. 010 231 0354
