Siirry pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutus yliopistojen opiskelijoihin ja työntekijöihin

Tämä teksti on alun perin julkaistu Yliotteen numerossa 3/2022. Lue Yliotetta täällä.

Lähes koko tämän vuoden mieltäni on kaihertanut, miten Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan vaikuttaa meillä Suomessa yliopistoihin ja yliopistolaisiin, niin työsuhteessa oleviin kuin opiskelijoihin, kirjoittaa TEKin asiantuntija Daniel Valtakari.

Käännyin aktiivisten yliopistolaisten puoleen ja kysyin heiltä, miten Ukrainan sodan vaikutus näkyy yliopistojen työsuhteissa, joko suoraan tai epäsuorasti. Saamastani palautteesta kokosin alla olevan koosteen.

Eri yliopistoissa saattaa olla erilaiset seuraamukset, mm. yliopiston painopistealueista opetuksessa ja tutkimuksessa kuin myös maantieteellisestä sijainnista johtuen.

 

Romahdus opiskelijamäärissä ja sen seuraukset

Koska opiskelijamäärä Venäjältä on vähentynyt huomattavasti, on ainakin joidenkin yliopistojen osalta tilanne merkittävästi muuttunut ja tämä on muun muassa johtanut siihen, että on vähemmän tarvetta opetukselle. Tämä on vaikuttanut esimerkiksi pienempiin koulutusohjelmiin ja niiden pääaineisiin, joiden opiskelijasisäänotto on ollut pitkälti venäläisten double degree -partneriohjelmien varassa.

Edellä mainitusta johtuen seurauksena on myös kielteisiä henkilöstövaikutuksia, koska kaikilla henkilöillä ei välttämättä ole vaadittavaa osaamista opettaa toisessa ohjelmassa tai pääaineessa, ja osa henkilöistä on palkattu nimenomaan opetusvirkaan koulutusohjelmassa tai pääaineessa, joka on nyt lakkautusuhan alla. Voidaan sanoa, että ylipäänsä koska ei ole opiskelijoita ei ole tutkintoja, ja kun ei ole tutkintoja ei tiedekuntaa ja sitä kautta osastot eivät saa rahaa samassa määrin kuin aiemmin.

Sama arvatenkin koskee tutkimusyksikköjä, jotka ovat saaneet pääosan rahoituksesta Venäjä-yhteistyöstä. Laajemmassa mittakaavassa, jos henkilöllä on aikaisemmin ollut osa-% työsopimus tai rahoitus Venäjältä, on henkilön varmaan pitänyt valita jatkaako hän ilman kyseistä rahaa ao. yliopistossa, vai siirtyykö Venäjälle ja lopettaa täällä.

Vastaava valinta asetettiin myös DD-ohjelmissa olleille venäläisistä yliopistoista tulleille opiskelijoille; he joko menevät takaisin kotiyliopistoon ja jatkavat siellä normaaleina maisteriopiskelijoina, tai luopuvat DD-statuksesta ja tekevät täällä tutkintonsa loppuun ”normaalina” maisteritutkintona. Venäläisillä tai valkovenäläisillä opiskelijoilla käytännön esteeksi muodostuu helposti rahaliikenteen loppuminen eli he eivät voi maksa asioita sikäläisillä korteilla tai saada sieltä rahaa suomalaisille tileille. Etäopiskelu tai osallistuminen sieltä käsin ei välttämättä ole sallittua, vaan opiskelijan tulee olla fyysisesti Suomessa. Kansallisuus itsessään ei ole opiskelun tai palkkauksen valintakriteeri, mutta seurauksena on silti, että ei yhteistyötä, ei kaksoisaffiliaatioita, ei tiedonvaihtoa säästä puhumisen lisäksi, josko sitäkään.

 

Vaikutukset tiedeyhteisöön

Ukrainaan hyökkäyksellä on myös muita vaikutuksia tieteellisessä työssä. Joissain yliopistoissa asiantuntijavieraina, kuten väitöskirjan esitarkastajana toimivilta vaaditaan selvitys siitä, onko heillä rasitteita tai rajoitteita, jotka venäjäpakotteista johtuvat; jos on esteitä ei henkilö voi toimia ko. tehtävässä.

Aalto-yliopistossa Ukrainan sota sai aikaan koko joukon erilaisia pyrkimyksiä tukea Ukrainaa sekä myös keskustelua siitä, miten yliopiston tulisi suhtautua Venäjään sekä yliopistossa jo työskenteleviin Venäjän kansalaisiin. Lopputulemana kaikki uusi yliopistotason yhteistyö Venäjälle päätettiin lopettaa, mutta jo työsuhteissa olevien venäläisten työsuhteet ja jo käynnissä olevat projektit jatkuivat entisellään siinä puitteissa, jonka Venäjälle asetetut pakotteet mahdollistivat.

 

Nopeita toimia ukrainalaisten hyväksi

Myönteistä on se, että Ukrainassa yliopistoissa opiskelevat ukrainalaiset sekä Ukrainasta tulleet turvapaikan saaneet tutkinto-opiskelijat, joiden opinnot sota on keskeytynyt, voivat hakea esimerkiksi Aalto-yliopistosta erillistä maksutonta opinto-oikeutta. Opinto-oikeus mahdollistaa yksittäisten kurssien ja moduulien (esimerkiksi sivuaineen) suorittamisen, mutta ei tutkinnon suorittamista. Tarjottavat kurssit ovat pääosin englanninkielisiä maisteritason kursseja. Hakija tarvitsee riittävän englannin kielen taidon opinnoilleen Aallossa. Erillistä opinto-oikeutta voi hakea 16. joulukuuta 2022 asti.

Ukrainasta Suomeen paenneille opiskelijoille ja tutkijoille pyrittiin mahdollisuuksien mukaan järjestämään opiskelu- ja työskentelypaikkoja, joista viimeksi mainitut olivat määräysten puitteissa määräaikaisia ja kestoltaan normaaleita lyhempiä. Edellinen Aalto-yliopiston tarjoama haku Ukrainan opiskelijoille päättyi 5.4. Siihen saatiin yli sata hakemusta ja opiskelupaikkaa tarjottiin 59 opiskelijalle, joista 29 ilmoitti ottavansa paikan vastaan.

 

Sodan seurannaisvaikutukset

Ukrainassa käytävällä sodalla on siis ollut vaikutus yliopistojen työsuhteisiin sekä suoraan että mutkan kautta. Ukrainan sodan aiheuttama energiakriisi on nostanut energian hintaa, ja sen myötä inflaatio on noussut lukemiin, jollaisia emme pitkään aikaan ole nähneet.

Ostovoiman pieneneminen luo painetta seuraaviin tes-kierroksiin, joista seuraava on nyt alkamassa ja koskee nimenomaan palkankorotuksia seuraavalle vuodelle.

Yliopistojen OKM-rahoitus ei huomioi inflaatiota (ainakaan täysimääräisesti) ja lähtökohtaisesti yksikköjen talouksien pitää olla tasapainossa. Inflaatio heijastuu kiinteistökustannuksiin, vuokriin (vuokrankorotuspaine voi olla suuri) ja tämän myötä paine säästöihin kasvaa ja se konkretisoituu jo tulevan vuoden budjeteissa. Yksikköjen säästömahdollisuudet ovat silloin lähinnä henkilökulut ja tilat.

Henkilökulujen pienentäminen sisältää uhkaskenaarioita, kuten tuntiopetuksen vähentäminen. Tuntiopetuksen määrää säädellään vuosittain budjettiraameissa ts. tarkastellaan vuosittain. Lisäksi tuntiopettajien vähentäminen lisää muiden opetustyötä tekevien työkuormaa (oma kysymyksensä on, onko tätä enää mahdollista lisätä, mikä on myös työhyvinvointikysymys). Lisäksi opetuksen laatu heikkenee ja vaikutus tulokseen heijastuu tulevaan rahoitukseen negatiivisesti, mikä lisää painetta lisäsäästöihin ja tästä voi alkaa uusi kierre.

Toistaiseksi voimassa olevista työsuhteista lähteneiden tai määräaikaisten tilalle ei rekrytoida uutta henkilöstöä. Tämä johtaa siihen, että muiden työkuorma suurenee, opetusohjelmassa olevia kursseja jää pitämättä; eli opetuksen laatu kärsii ja opetus- ja tutkimustyötä tekevät ylikuormittuvat, ja tällä on vaikutus tulevaan rahoitukseen, sekä on jälleen työhyvinvointikysymys. Voimme aiheesta olettaa, että valmistelussa olevat rekrytointiprosessit keskeytetään ja kysyä, onko edessä YT-neuvotteluja.

Säästökohteeksi joutuvat tilat, ja se tarkoittaa, että karsitaan opetus- ja tutkimustiloja mikä johtaa uusiin uhkaskenaarioihin. Opetustilojen vähäisyyden vuoksi ja tilankäytön maksimoimiseksi opetusta tapahtuu poikkeuksellisina vuorokaudenaikoina. Tämäkin on työhyvinvointikysymys, sekä henkilökunnalle että opiskelijoille.

Saatamme taas siirtyä takaisin laajempaan etäopetukseen, myös kursseilla, joissa se ei ole pedagogisesti tarkoituksenmukaista (etäopetuksen negatiiviset vaikutukset toistuvat) ja jo pitkän aikaa jatkunut yksiköiden tilansäästö saavuttaa pisteen, jossa voidaan sanoa, että yliopistot eivät enää kykene tarjoamaan opetukseen ja tutkimukseen niiden edellyttämiä tarkoituksenmukaisia tiloja (huomioi samalla yliopistojen kansainvälinen ja kansallinen kilpailukyky).

Edellä mainitut toimenpiteinä ovat kaikille meille tuttuja, lähes vuosittaisia budjettiraameihin sopeutumisen seuraamuksia. Ukrainan sota on tuonut tilanteeseen kuitenkin elementin, joka – uhkaskenaariona – voi laajuudeltaan yllättää, ellei asiaa huomioida OKM:n taholta ja toisaalta yliopistojen budjeteissa ja yliopistojen ja tiedekuntien sisäisissä rahanjaon periaatteissa. Tällä tulee olemaan suora vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin ja osalla myös työsuhteisiin, etenkin määräaikaisilla ja sellaisilla, joiden toiminta on ollut läheisesti tekemisissä Venäjän kanssa, tavalla tai toisella.

 

Teksti: Daniel Valtakari, yo-sektorin ja kansainvälisten asioiden asiantuntija, Tekniikan Akateemiset TEK

Ukrainalaisten opinto-oikeus

  • Ukrainassa yliopistoissa opiskelevat ukrainalaiset sekä Ukrainasta tulleet turvapaikan saaneet tutkinto-opiskelijat, joiden opinnot sota on keskeyttänyt, voivat esim. hakea Aalto-yliopistosta erillistä maksutonta opinto-oikeutta.
  • Opinto-oikeus mahdollistaa yksittäisten kurssien ja moduulien (esimerkiksi sivuaineen) suorittamisen, mutta ei tutkinnon suorittamista.
  • Tarjottavat kurssit ovat pääosin englanninkielisiä maisteritason kursseja.
  • Hakija tarvitsee riittävän englannin kielen taidon opinnoilleen Aallossa.