Tämä teksti on osa Yliotteen numerossa 3/2022 julkaistusta pääkirjoituksesta. Lue Yliotetta täällä.
Yliotteen edellisen numeron pääkirjoitus käsitteli huhtikuussa aikaansaadun yliopistosektorin työehtosopimuksen sisältöä. Onkin siis mitä aiheellisinta kysyä, miksi TES-neuvottelut ovat jälleen parin kuukauden tauon jälkeen tapetilla?
Syynä tähän on niin sanottu sopimusrakenne 1+1, jota käytännössä kaikki yksityisen sektorin neuvotteluosapuolet sekä myös valtio ja kirkko ovat tällä kertaa soveltaneet. Tämä tarkoittaa sitä, että sinänsä kaksivuotinen työehtosopimus on jaettu kahteen osaan. Palkantarkistukset on sovittu vain vuodelle 2022 ja vuoden 2023 ratkaisuista tullaan kaikissa edellä mainituissa TES- ja VES-pöydissä neuvottelemaan erikseen. Jos sopua ei synny, voidaan koko sopimus irtisanoa jo ensimmäisen vuoden päättyessä.
Yliopistojen osalta vuoden 2023 palkantarkistuksista on tarkoitus neuvotella heti vuodenvaihteen jälkeen. Mikäli osapuolet eivät pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 31.3.2023. Irtisanomisilmoitus on tällöin jätettävä viimeistään 17.2.2023.
Jo näin syys-lokakuun vaihteessa on nähtävissä, että yliopistojen neuvottelukierros käydään poikkeuksellisen haastavassa ympäristössä. Olen itse ollut ammattiliiton palveluksessa noin parikymmentä vuotta ja käynyt sinä aikana läpi useita ”poikkeuksellisen haastavia” neuvottelukierroksia.
Tällä kertaa kuluneelle fraasille on kuitenkin varsin paljon katetta. Inflaatiokehitys, energian hinta ja Ukrainan sota ovat sellaisia taustatekijöitä, jotka kaikkien neuvotteluosapuolten on pantava merkille. Julkisella sektorilla huomio kiinnittyy väistämättä myös kuntasektorin ratkaisuun ja muun muassa siellä neuvoteltuun viiden vuoden palkkaohjelmaan alan houkuttelevuuden lisäämiseksi.
Nähtäväksi siis jää, onko meillä vuodenvaihteessa jo joitakin sellaisia VES/TES-ratkaisuja, joista voidaan hakea mallia myös yliopistopöytään.
Petri Toiviainen Neuvottelupäällikkö, YKA
