Siirry pääsisältöön

Rahoitusmalli ei ole vain rahanjakomalli

Tämä teksti on alun perin julkaistu Yliotteen numerossa 3/2022. Lue Yliotetta täällä.

Uudet rahoitusmallit astuivat voimaan vuoden 2021 alusta. Mallin muutosten suuruudesta voidaan kiistellä, mutta selvää on kuitenkin, että rahoitusmallit ovat hyvin tulospainotteisia.

Korkeakoulujen rahoitusmalleja uudis tettiin hieman aiempaa suuremmin OKM:n Visio 2030 -työn osana vuonna 2019, ja uudet rahoitusmallit astuivat voimaan vuoden 2021 alusta. Mallit ovat voimassa verrattain vähän aikaa, ja taas on käynnissä uuden mallin suunnittelu- ja sopimuskierros.

Vuonna 2021 alkaneen mallin muutosten suuruudesta voidaan kiistellä. Selvää on kuitenkin, että rahoitusmallit ovat hyvin tulospainotteisia. Lisäksi rahoitusjärjestelmä on kansainvälisesti vertailtaessakin hyvin pirstaleinen. Voimassa oleva malli on vain lisännyt tulospainotteisuutta, joka on omiaan kaventamaan korkeakoulujen autonomiaa.

Valtion esittämä rahoitusmalli ei ole vain rahanjakomalli. On hyvin epätodennäköistä, että korkeakoulut voisivat omassa sisäisessä rahanjaossaan tehdä suuria valtion rahoitusmallista poikkeavia rahoitusratkaisujaan ja jakaa pottia haluamallaan tavalla. Jokainen muutos valtion rahoitusmallissa ohjaa lopulta jokaista korkeakoulun yksikön ja työntekijän tuloksellisuustoimintaa. Indikaattorien muutokset vaikuttavat lopulta kaikkien arkeen.

Malliin sisältyy moninainen määrä indikaattoreita, joiden näkisi mielellään vähenevän kuin lisääntyvän. Indikaattorien väheneminen voisi tuoda rahoitukseen myös enemmän vaikuttavuutta.

Hyvänä esimerkkinä muutoksesta on kansainvälistymiseen liittyvien rahoitusindikaattorien poistuminen ja jatkuvan oppimisen indikaattorien suuren painoarvon (viisi prosenttiyksikköä) mukaan ottaminen. Kansainvälistyminen poistui ja tilalle tuotiin jatkuvan oppimisen sisällyttäminen tutkintokoulutuksen rinnalle tilanteessa, jossa rakenteet ja prosessit olivat vasta aluillaan. Tämänkaltaiset muutokset horjuttavat rahoituksen pitkäjänteisyyttä ja sen vaikuttavuuden kehittymistä.

Rahoitusmallit ovat voimassa sopimuskauden 2021– 2024. Tästä syystä on meneillään jälleen uusiin rahoitusmalleihin liittyvä työ. Malli ei sinänsä takaa korkeakouluille rahoituksen suotuisaa kehittymistä mutta vaikuttaa suuresti työntekemiseen jokaisella portaalla. Olisi syytä käydä keskustelu ainakin rahoituksen tuloksellisuuspainotusten mielekkyydestä, ja luoda ennustettavaa pitkäjänteistä työrauhaa jokaiselle.

Ensi kevään eduskuntavaalit ja sen tuloksen myötä muodostuvan hallitusohjelman merkitys on rahoituksen kannalta kuitenkin suuri. Selvää on, että ikäluokkien pienentyessä ilmenee painetta siirtää rahaa ikäperusteisiin menoihin, kuten vanhus- ja terveydenhoitopalveluihin. Tässä eri koulutusasteet joutuvat tavalla tai toisella perustelemaan rahoitustarpeensa yhä uudelleen ja uudelleen.

Maailmalla vieraillessa kuulee usein erilaisia tarinoita korkeakouluyhteisöjen tekemästä lobbauksesta ja vaikuttamisesta omassa asiassaan. Tarinat ovat hyvin erilaisia kuin suomalaisten korkeakoulujen vaikuttaminen meidän yhteiskunnassamme. Rahoitusmallivaikuttamisen lisäksi olisi hienoa nähdä korkeakoulumaailman vaikuttavan omassa asiassaan myös laajemmin esimerkiksi rahoitustason turvaamiseksi niin ennen vaaleja kuin vaalien välilläkin.

 

Teksti: Mika Parkkari, koulutuspolitiikan erityisasiantuntija, Suomen Ekonomit