Siirry pääsisältöön
30.3.2023

YKA: Valtionhallinnon resurssit ovat riittämättömät

Mitä valtionhallinnossa työskenteleville kuuluu? YKAn toteuttaman kyselyn tulokset näyttävät selvästi, että valtionhallinnossa työskennellään kasvavan työkuorman ja tiukkien henkilöstöresurssien kanssa, monesti jopa virallisen työajan ulkopuolella. Vaikka useat tahot erityisesti eduskuntavaalien alla tuovat hallinnon esiin “helppona” säästökohteena, on selvää, että hallinnosta leikkaaminen puree Suomea omaan nilkkaan.

YKAn valtiohallinnon tilannetta kartoittava kysely toteutettiin maaliskuussa 2023 ja siihen vastasi 553 valtionhallinnossa pääasiassa asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevää henkilöä. Vastaajat edustavat 70 eri virastoa tai virastokokonaisuutta. Vastaajista 84 % oli 30–60-vuotiaita. 

Käynnissä olevien eduskuntavaalien yhteydessä on kuultu puheenvuoroja siitä, että julkisesta hallinnosta voitaisiin leikata runsaastikin seuraavan hallituskauden aikana. YKA on tästä vahvasti eri mieltä. 

“Kyselyn tulokset osoittavat akuutin resurssipulan. Nykytilanne on valtionhallinnon systemaattisen supistamisen tulosta. Henkilöstön määrää on vasta viime vuosina kasvatettu, mutta niin on myös työmäärää. Resurssien vähyys ei ole yllätys, sillä asiasta on käyty julkista keskustelua jo pidemmän aikaa. Ikävä nykytilanne ei ole vahinko”, toteaa YKAn erityisasiantuntija Ainomaija Rajoo. 

Kysely paljastaa, että valtionhallinnossa työskennellään jo nyt tiukalla aikataululla ja niukilla resursseilla. Vastaajista yli puolet (54 %) kertoi, että työkuorma on kasvanut viimeisen vuoden aikana. Heistä 66 % totesi, että kasvaneen työmäärän haastetta on ratkottu jakamalla työtä työntekijöiden kesken. Ainoastaan alle viidennes vastaajista kertoi, että lisääntyneeseen työkuormaan olisi vastattu lisää henkilökuntaa palkkaamalla. 

Vastaajista lähes puolet (46 %) katsoi, että virheiden ja vahinkojen riski virkatoiminnassa on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana. 

“Tähän tietoon on syytä suhtautua suurella vakavuudella, sillä pelissä on niin valtionhallinnossa työskentelevien jaksaminen kuin myös kansalaisten oikeuksien toteutuminen. Haluammeko todella ottaa riskin siitä, että kansalaisten luottamus valtion toimintaan rapautuu, käsittelyajat pitenevät entisestään ja valtiolla työskentelevät hoitavat työnsä jaksamisensa äärirajoilla”, kysyy YKAn julkisen sektorin neuvottelupäällikkö Petri Toiviainen. 

Kiire ja kasvanut työmäärä ovat valtionhallinnolla johtaneet myös siihen, että töitä tehdään runsaasti työajan ulkopuolella korvauksetta. Vastaajista vajaa kolmannes (30 %) kertoi tehneensä korvauksetonta työtä työajan ulkopuolella vähintään kuukausittain viimeisen 12 kuukauden aikana. Luku on merkittävästi isompi kuin palkansaajien työoloja tarkastelevassa työolobarometrissa, jossa vastaava tulos oli 16 %. 

Eri tahot, kuten perusvaliokunta ja oikeuskansleri sekä viimeisimpänä lainsäädännön arviointineuvosto ovat toistuvat osoittaneet huolta valtionhallinnon kasvaneesta työmäärästä. Lainvalmistelua tehdään vähäisin resurssein ja kiireessä.  

 

Eläköitymiset puolittavat henkilöstöresurssit 

Eläköitymiset kurjistavat jo valmiiksi tiukkaa henkilöstöresurssitilannetta. Vuosina 2023–2027 nykyisestä henkilöstöstä jää vanhuuseläkkeelle vuosittain noin 2000 henkeä. Eläköityminen ei ole itsessään ongelma, vaan se, ettei eläköityvien tilalle palkata vastaavassa määrin uusia tekijöitä. Tämä tarkoittaa pahimmillaan sitä, että vuonna 2029 vuoden 2021 henkilöstöstä jäljellä on enää vain noin puolet. 

“Työmäärä on kasvanut ja eläköityneiden tilalle otetut uudet ihmiset eivät välttämättä tule siihen samaan työhön, josta eläköitynyt lähti pois. Eli työn määrä pysyy ennallaan tai lisääntyy ja resurssit vähenevät”, kommentoi eräs YKAn kyselyyn vastannut. 

Kyselymme vahvistaa sen, että valtionhallinnossa työskentelee motivoituneita ammattilaisia, jotka ovat jo nyt jaksamisensa rajoilla. Henkilöstöresursseista leikkaaminen altistaa hallintomme virheille ja vahingoille, joiden korjaamisen kustannukset ovat todennäköisesti suuremmat kuin tavoiteltu säästö. 

Hyvä hallinto on elimellinen osa yhteiskuntarauhaa, jonka merkitys nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa korostuu. Valtionhallinnosta ei voida leikata seuraavalla hallituskaudella, jos haluamme säilyttää laadukkaan lainsäädännön ja päätöksenteon sekä toimivat palvelut. Valtiotalouden ongelmia ei ratkaista hallinnosta leikkaamalla. Päinvastoin: toimivaa valtionhallintoa tarvitaan kilpailukyvyn ja yhteiskuntarakenteiden ylläpitämiseen.

 

Lisätietoja: 

Ainomaija Rajoo
Erityisasiantuntija
ainomaija.rajoo@yka.fi
050 473 6396

Petri Toiviainen
Neuvottelupäällikkö
petri.toiviainen@yka.fi
010 231 0354